Korkeakoulujen uusi osallistumismalli tuo moniammatillisesti asiantuntemusta Digivisioon  

Digivisio 2030 –hanke on organisoitunut uudelleen vuodenvaihteessa 2023. Uudelleenorganisoitumisen tavoitteena on parantaa eri osa-alueiden välistä yhteistyötä ja varmistaa korkeakoulujen yhä tiiviimpi osallistuminen ja vaikuttaminen Digivisiossa rakennettavien palveluiden ja toimintamallien kehittämiseen.  

Hanketoimiston työ on organisoitu uusien osaamisalueiden ympärille ja työpaketteihin perustuneen korkeakoulujen osallistumismallin korvaavat uudet teemaryhmät. Teemaryhmien rinnalla toimintaansa jatkavat työpakettirakenteesta tutut operatiiviset yhteyshenkilöt, juristiryhmä, talouden vastuuhenkilöt, tietosuojayhteyshenkilöt ja viestintäyhteyshenkilöt. Myös muutoskoordinaattorien ja pilottikoordinaattorien verkostot jatkavat toimintaansa.  

Korkeakoulut ovat nimenneet edustajansa teemaryhmiin tammikuussa ja teemaryhmät aloittivat työnsä yhteisellä kokoontumisella 17.2.2023. Teemaryhmät tulevat kokoontumaan 4-6 kertaa vuodessa, ja teemaryhmien välistä työtä koordinoidaan 3-4 kertaa vuodessa järjestettävillä Digivisio-päivillä.  

Teemaryhmät ovat järjestäytyneet neljän tunnistetun teeman ympärille. Teemat ovat data, ohjaus, koulutustarjonta sekä ilmoittautuminen, hakeminen ja maksaminen. Teemaryhmien tehtävänä on kerätä ymmärrystä ja tunnistaa nykyisiä ongelmakohtia korkeakoulujen ja oppijoiden näkökulmasta suhteessa Digivisiossa kehitettäviin teknisiin ratkaisuihin ja palveluihin. Teemaryhmissä huomioidaan kaikille teemoille yhteiset näkökulmat hankkeessa tehtävään kehitystyöhön, kuten esimerkiksi digipedagogiikan kehittäminen, yhteiset pelisäännöt tarjottimella sekä tietosuoja- ja tietoturva-asiat. 

”Teemaryhmät mahdollistavat työpaketteihin perustuvaa mallia paremmin moniammatillisen lähestymistavan Digivisiossa kehitettäviin ratkaisuihin. Kun eri alojen asiantuntijat korkeakouluista pääsevät työskentelemään erilaisten teemojen ääressä entistä monipuolisemmin, vältämme työn siiloutumista ja pystymme paremmin huomioimaan laajasti eri näkökulmat. Tällä mallilla pyrimme varmistamaan, että korkeakoulut ovat koko ajan mahdollisimman lähellä kehitystyötä”, hankejohtaja Hanna Nordlund kertoo.  

Myös hanketoimistotyössä on siirrytty työpakettikohtaisesta organisoitumisesta uuteen malliin. Hanketoimiston henkilöstö on organisoitunut viiteen osaamisalueeseen:  

• hallinto, sopimukset ja tukipalvelut 
• korkeakoulujen digitransformaation tuki ja digipedagogiikka  
• tekniset ratkaisut ja tietoturva 
• arkkitehtuuri ja toimintaympäristö  
• viestintä ja osallistaminen 

Osaamisalueiden rinnalle on muodostettu prosessialueet, joiden kautta varmistetaan sujuva siirtyminen palvelukehityksen vaiheesta toiseen sekä tiimien tehokkaampi toimiminen. Prosessialueita ovat toiminnan suunnittelu ja kokonaisarkkitehtuuri, muotoilu, kehitys, pilotit ja käyttöönotot sekä palvelutuotanto ja -hallinta.  

Ohjausryhmän ja yleiskokouksen roolit säilyvät ennallaan, eli yleiskokous käyttää edelleen hankkeen ylintä päätösvaltaa ja ohjausryhmä ohjaa hanketta yleiskokouksen antamien raamien perusteella. 

Tutustu teemaryhmien tehtäviin tarkemmin: lataa materiaali.  

Tutustu hanketoimiston organisoitumismalliin: lataa materiaali.