Jatkuva oppiminen ja oppijalähtöisyys – ei mitään uutta?

Blogisarjassa ”Mikä muuttuu, kun Digivisio?” kuullaan muutosohjelmaa vuosina 2022-2024 luotsanneen projektipäällikkö Eeva-Leena Forman ajatuksia muutosmatkan varrelta.

Muutosohjelman alkumetreillä syksyllä 2022 hypättiin korkeakoulujen kanssa heti syvään päätyyn, kun ensimmäisten kahden kuukauden aikana pyysimme jokaiselta korkeakoululta oman Digivisio-tavoitteisen muutossuunnitelman. Silloin erityisesi kiinnosti korkeakoulujen strateginenkin valmius ja tahtotila olla yhteisessä korkeakoulurintamassa viemässä Digivision mahdollistamaa digitransformaatiomuutosta eteenpäin seuraavien vuosien aikana. Tässä vaiheessa kaksi isoa asiaa olivat jatkuva oppiminen ja oppijalähtöisyys.

Jatkuva oppiminen ja oppijalähtöisyys ei ollutkaan aluksi ihan helppo asia tunnistaa muutospuheena korkeakouluissa. Historia oli jo aiemmin lanseerannut elinikäisen oppimisen, opiskelijakeskeisyyden ja opiskelijalähtöisyyden strategiapuheeseen ja ne asuivat omassa merkityksessään tukevasti siellä.

Suhdetta oppijaan kuvattiin erityisesti tutkinto-opiskelijalähtöisesti ja oppijalähtöisyys terminä antoi uuden mahdollisuuden jatkuvan oppijan näkökulman esille nostamiseen. Elinikäistä ja jatkuvaa oppimista oli totuttu tarkastelemaan esimerkiksi avoimen opintotarjontana, erikoistumisopintoina tai täydennyskoulutuksena.

Nyt haluttaisiin avata oppimisen ja tietämisen erilaisia mahdollisuuksia laajasti tiedonhaluisille oppijoille. Tätä työtä tukemaan tuli joulukuussa 2022 myös Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia.

Ei mitään uutta – kunnes tarkasteluun otettiin in- ja non-formaali tarjonta

In- ja non-formaali tarjonta toi uudenlaisen merkityksen jatkuvan oppimisen ja oppijalähtöisyyden tarkasteluun. Toimme keskusteluun arkioppimisen ja opintopisteyttämättömän tarjonnan korkeakouluista. Joku saattoi aluksi todeta, että ei meillä ole tällaista tarjontaa tai sen ei koeta olevan panostusta vastaavalla tavalla arvoa tuottavaa.

Alkoi kuukausien jumppa muutosohjelmassa ja korkeakouluissa. Korkeakoulujen opintotarjontaa ryhdyttiin tarkastelemaan uusin silmin. Pian voitiin todeta, että esimerkiksi erilaiset seminaarit, tapahtumat, väitöstilaisuudet ja tutkimusprojektit tuottavat kiinnostavaa tarjontaa koko ajan, mutta siitä näyttää puuttuvan pari tärkeää asiaa: kokonaiskoordinointi ja toiminnan prosessointi.

Digivision ensimmäinen tuotos Opin.fi-palvelu voisi olla mahdollisuus lisätä oman korkeakoulun näkyvyyttä ja vaikuttavuutta – mutta pohdintojakin on käyty siitä, tavoittaisiko se oikeasti uusia oppijoita ja missä määrin tällainen tarjonta ylipäätään on korkeakoulun intressissä. Senhän joutuukin jokainen korkeakoulu ratkaisemaan itse.

Digivisiossa jatkuvan oppijan muotokuva on hahmottunut yhdessä oppijoiden kanssa mm. kyselyin, haastatteluin ja testauksin. Jatkuva oppija on kuka tahansa, mutta ensimmäisessä vaiheessa Opin.fi-palvelun kehitystä fokus on ollut innostujassa ja kurkistajassa, joka haluaa nähdä korkeakoulun tuottamia mahdollisuuksia tietää enemmän, joka haluaa täydentää osaamistaan eri laajuisilla sisällöillä, kiinnostuu uusimmasta tutkimustiedosta ja ajankohtaisista asioista ja seuraa niitä vaikkapa blogeista ja podcasteista tai tulee mukaan seminaareihin. Kaikki tämä on meillä korkeakouluissa olemassa.

Miksi kysymyksen voisi kääntää miksi ei -kysymykseksi: Miksi emme hyödyntäisi mahdollisuutta näkyä ja olla vaikuttamassa omalla työllämme korkeakoulujen yhteisessä palvelunäkymässä? Joku voisi kysyä, vahvistaisiko tämä edelleen oman korkeakoulun roolia tai profiilia koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Eräs muutoskoordinaattori kuvasi muutosta oman organisaation sisällä monialaisen yhteistyön muutoksena. Muutospuhetta ja -toimia tehdään johdosta operatiiviseen käytännön työhön ja hallinnosta akateemiseen kenttään.

Muutos koskee toimintatapoja, prosesseja, pedagogiikkaa, laatua ja järjestelmiä – muutamia mainitakseni. Sillä on myös koko ajan sidos kansalliseen Digivisio-kehittämiseen korkeakoulujen omien edustajien kautta. Kaikki palat tarvitaan, että pelistä syntyy ehjä kokonaisuus.

Jokainen korkeakoulu on kahden vuoden muutosmatkansa aikana sanoittanut tavoitteensa, valintansa ja poisvalintansa ja tullee niitä jatkossa tarkastelemaan myös suhteessa siihen näkymään, jonka palvelu ja sen analytiikka tulee tarjoamaan.

Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin hyvillä mielin todeta, että toiminnallisen muutoksen näkökulmasta olemme saaneet in- ja non-formaalin tarjonnan, jatkuvan oppimisen uudenlaisen tulemisen ja oppijalähtöisyyden ympärille hyvää tavoite- ja prosessikeskustelua ja toimia. Hedelmiä poimitaan sitten yhdessä keväällä avautuvasta Opin.fi-palvelusta ja muutosmatka jatkuu.

TAMKissa oppijalähtöisyyttä pohdittiin blogissa marraskuussa 2023:

”Vielä vaaditaan oppijakeskeisyyden ja -lähtöisyyden syventämistä osana jatkuvan ja joustavan oppimisen mahdollisuuksia. Ja toisaalta tulee edelleen pohtia, mitä oppijalähtöisyys tarkoittaa jokaisen korkeakoulutoimijan näkökulmasta, toimintatapana ja mukaantulona. Edelleen tulee tarkastella sitä, miten jatkuva oppija tulee olemaan keskiössä niin formaalin, informaalin kuin non-formaalin oppimisen äärellä. Mitkä ovat niitä pedagogisia tekoja, jotka ohjaavat oppijalähtöisiin toteutuksiin?”
Ruhalahti, S. & Kinnari-Korpela, H. (2023). Olemmeko oppijalähtöisiä vai -keskeisiä?TAMK blogi. 7.11.2023

Eeva-Leena Forma
Projektipäällikkö
Toiminnallinen muutos ja muutosjohtamisen tuki

Digivision hanketoimistossa lempinimen ”korkeakoulukuiskaaja” saanut Eeva-Leena Forma on luotsannut muutosohjelmaa vuosina 2022-2024. Ohjelma tukee korkeakouluja Digivision edistämässä toiminnallisessa muutoksessa ja muutosjohtamisessa. Työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä 37 korkeakoulun muutoskoordinaattorin kanssa hankkeessa kehitettävien palvelujen ja toimintamallien vaatimien muutosten parissa ja niiden edistämiseksi korkeakouluissa. Muutoskoordinaattoriverkostossa osaamista on jaettu eri korkeakoulujen välillä ja sen työn tukeminen on ollut tärkeä osa muutosohjelmatyötä. Eeva-Leena palaa päätoimeensa Satakunnan ammattikorkeakouluun alkuvuodesta 2025.

Lue myös blogisarjan ensimmäinen osa: