Uutinen 
Luvassa on muun muassa parempia palveluja, vähemmän manuaalista työtä ja ajantasaista tietoa eri viranomaisten käyttöön. Korkeakoulut linjaavat yhdessä, mihin kaikkeen tietoalustaa voidaan käyttää.
Korkeakoulujen yhteisen tietoalustan kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Alustaa ryhdytään ottamaan porrastetusti käyttöön vuoden 2026 lopulla, ja ensimmäiseksi korkeakoulut pääsevät siirtämään sinne koulutustarjonnan tietoja.
– Olemme lähestymässä uutta jännittävää vaihetta, kun Opin.fi-palvelun lisäksi rakennamme nyt pohjaa lukuisille uusille palveluille, kertoo Digivision hankejohtaja Jonna Piiroinen.
Tietoalusta kokoaa ensimmäistä kertaa suomalaisten korkeakoulujen opintotarjonnan ja -suoritukset samaan paikkaan. Ratkaisu on eurooppalaisittainkin harvinainen ja tuo Suomelle monia hyötyjä.
Alustan ja siellä olevan datan päälle voidaan tulevaisuudessa rakentaa oppijoille arkea helpottavia palveluja. Lisäksi alusta sujuvoittaa tietojen siirtämistä viranomaisille ja avaa koko yhteiskunnalle näköalan siihen, mitä korkeakoulusektorilla tapahtuu. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut taas voivat keskittyä sen avulla ydintehtäviinsä ja säästää näin myös kustannuksissa.
– Tavoitteena on tehdä asioita fiksummin, vähentää manuaalista työtä ja tukea datan saumatonta liikkumista, Piiroinen sanoo.
Kehitystyössä mukana laaja joukko sidosryhmiä
Alustan rakentamisesta vastaa Digivisio, ja sitä ylläpitää HigherEd Hub Finland. Suuntaviivat urakalle hahmottuvat korkeakoulujen yhteisissä keskusteluissa. Lisäksi kehitystyössä kuullaan sidosryhmiä, kuten opintotietojärjestelmin kehittäjiä ja eri viranomaisia.
– Laajalla eri sidosryhmien kuulemisella ja osallistumisella suunnitteluun voidaan varmistaa, että alusta palvelee kattavasti eri käyttötarkoituksia, kertoo Digivision teknisestä kehittämisestä vastaava hankepäällikkö Sakari Heikkilä.
Tietoalustaa on kehitetty jo pitkään osana jatkuvan oppimisen palvelua Opin.fitä, mutta nyt se alkaa palvella yhteiskuntaa laajemmin. Ensivaiheessa se korvaa tiensä päähän tulleen Virta-palvelun, joka on koonnut yhteen opintosuoritukset ja muut viranomaisten tarvitsemat opiskelijoiden tiedot.
Alustaa hyödyntää tulevaisuudessa iso julkishallinnon joukko Kelasta Maahanmuuttovirastoon ja YTHS:stä opetus- ja kulttuuriministeriöön.
– Oppijoihin ja koulutukseen liittyvä ajantasainen tieto palvelee laajasti eri viranomaisia ja varmistaa osaltaan oikeuden erilaisten etuuksien saamiseen, Heikkilä kertoo.
Alustan käyttö laajenee vaiheittain vuosina 2027–2028. Ensimmäiseksi alustan kautta siirretään avoimen koulutustarjonnan tiedot Opintopolku ja Osaamispolku -palveluihin vuoden 2026 lopulla.
Opettajilla tärkeä rooli datan laadun varmistajina
Opettajien ja opintohallinnon arkeen uusi alusta ei tuo dramaattisia muutoksia. He jatkavat tuttujen järjestelmien Sisun ja Pepin käyttämistä, koska alusta hyödyntää näissä järjestelmissä olevaa tietoa.
Hyvä uutinen on, että tarve opintotietojen päivittämiseen ja korjaamiseen käsityönä vähenee. Siihen on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota, että alustalle tuotava data on yhdenmukaista. Korkeakoulut ovatkin laatineet yhteiset ohjeet esimerkiksi opinnoista karttuvan osaamisen kuvaamiseen.
– Opettajilla ja opintohallinnolla on todella tärkeä rooli sen varmistamisessa, että alustalle tuleva tieto on laadukasta, Piiroinen sanoo.
Oppijoille alustan käyttöönotto näkyy sujuvampana arkena: tulevaisuudessa kurssien suorittaminen toisesta korkeakoulusta on vaivattomampaa ja opintotarjontaa on näppärä vertailla. Alusta tukeekin opiskelijoiden liikkumista Suomessa.
Kiehtovia mahdollisuuksia myös yrityksille
Myöhemmin alustan päälle voidaan rakentaa vielä lisää uusia palveluja. Ne voivat olla vaikkapa oppijoille suunnattuja tekoälysuosituksia siitä, mitä kannattaisi seuraavaksi opiskella – tai korkeakouluille tarkoitettuja analyysityökaluja, jotka auttavat tekemään tietopohjaisia päätöksiä.
Vaihto-opiskelua ja eurooppalaisen korkeakoulualueen syntymistäkin voidaan edistää helpottamalla opintotietojen siirtämistä maasta toiseen.
– Alusta on kuin kukkapenkki, ja erilaiset palvelut ovat sieltä nousevia kukkia, Heikkilä havainnollistaa.
Tarjolla on kiinnostavia mahdollisuuksia myös elinkeinoelämälle. Esimerkiksi rekrytointiyritykset voisivat rakentaa alustan päälle palveluja, jotka auttaisivat oppijoita työpaikkojen löytämisessä – toki niin, että oppija päättäisi aina itse omien tietojensa luovuttamisesta ulkopuolisille. Alustan käyttö tällaisiin tarkoituksiin edellyttää kuitenkin yhteisiä linjauksia.
– Nämä kaikki ovat asioita, joista korkeakoulujen pitää sopia keskenään, Heikkilä sanoo.
Keskusteluja tietoalustan jatkokehittämisestä käydään vuosina 2026 ja 2027, kun Digivisio-hanke suunnittelee kolmatta vaihettaan.