Kaikkien Suomen korkeakoulujen yhteisen digivision tavoitteena on luoda Suomesta vuoteen 2030 mennessä oppijakeskeisen ja joustavan oppimisen mallimaa. Jotta tavoitteeseen päästään, täytyy korkeakoulujen sopia yhdessä merkittävistä muutoksista mm. siihen, miten opetusta tarjotaan, miten oppija saa valita opintokokonaisuuksia ja miten taustalla toimivien tietojärjestelmien arkkitehtuuri rakentuu. Osasta näistä muutoksista korkeakoulut voivat sopia keskenään, mutta myös lainsäädännön asettamia mahdollisia rajoituksia täytyy kartoittaa ja tarvittaessa muuttaa.
Digivisio 2030 hanketoimisto käynnisti vuoden 2020 lopulla selvitystyön siitä, millaisia lainsäädännöllisiä esteitä vision tiellä mahdollisesti on. Selvitys lähti liikkeelle vaiheessa, jossa lopulliset ratkaisut ja järjestelmät olivat vielä pitkälti määrittelemättömiä. Tästä huolimatta selvitystyö toi esille tärkeitä teemoja, jotka täytyy huomioida digivisiotyön edetessä ja ratkaisujen tarkentuessa.
Selvitystyössä päätettiin tarkastella Digivision tavoitteita kahdeksasta eri näkökulmasta, kuten esimerkiksi kansainvälinen liikkuvuus, tietoarkkitehtuuri sekä analytiikka ja datan hyödyntäminen. Laajojen näkökulmien ohella oppijan omadataan paneuduttiin yksityiskohtaisemmin. Selvityksen havaintoja syvennettiin korkeakouluille tehdyllä verkkokyselyllä.
”Nostan selvitystyöstä esiin kolme toistuvaa teemaa. Ensimmäinen havainto on perinpohjaisen määrittelyn ja konkretian tarve: Mitä oppijan omadata on, miten se syntyy ja mihin sitä käytetään? Säädösten ja korkeakoulujen omien ohjesääntöjen muutostarpeita ei muutoin voi tunnistaa”, kertoo selvitystyötä fasilitoinut Walter Rydman CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:tä.
”Toinen päähavainto on tietosuoja- ja tietoturva-asioiden käsittely kaikkia osapuolia tyydyttävästi hankkeen alusta lähtien. Tietosuojaa ja -turvaa pidettiin Digivision onnistumisessa ensiarvoisen tärkeinä.
Kolmanneksi digivision nähtiin ajavan korkeakoulukenttää miettimään syvällisemmin tutkinto-oikeuden roolia vuonna 2030. Digivision hahmottelemasta tulevaisuudesta täytyy rakentaa realistinen kuva”, summaa Rydman.
Digivision tavoitteena oleva oppimisen ekosysteemi ei syntyne ilman lakien ja säädösten muutoksia. ”Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa kävi ilmi, että monista Digivision tavoitteiden kannalta tärkeistä muutoksista korkeakoulut voivat sopia keskenään. On kuitenkin kokonaisuuksia, joista olisi tulevaisuudessa varmasti hyvä sopia kansallisella tasolla. Esimerkkinä mainittakoon ainakin Oppijan omadata-palvelun rekisterinpitäjyyteen liittyvä kysymys”, kertoo hankepäällikkö Sakari Heikkilä
”Kun digivisio tarkentuu kohti konkreettisia ratkaisuja ja palveluja, täytyy niitä arvioida jatkuvasti myös lainsäädännön näkökulmasta. Meidän on pidettävä huoli siitä, että oppijan oikeudet ja toisaalta korkeakouluille syntyvät uudet prosessit ja tekemisen tavat ovat linjassa lainsäädännön kanssa.”, jatkaa Heikkilä.
Digivisio 2030 hankkeen lisäksi on käynnissä muitakin julkisten palveluiden digitalisaatio- ja kehittämisprojekteja. Myös niiden kanssa tullaan kartoittamaan yhdessä lainsäädännön muutostarpeita.
Tutustu tarkemmin yhteenvetoihin:
Tiivistelmä korkeakoulujen kyselyn vastauksista: Digivisio 2030
Tiivistelmä korkeakoulujen kyselyn vastauksista: oppijan omadata
Lisätietoja:
Walter Rydman, koordinaattori, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, walter.rydman@csc.fi
Sakari Heikkilä, Strategiset muutokset -työpaketin hankepäällikkö, Digivisio 2030, sakari.heikkila@csc.fi