Kohti yhtenäisiä käytänteitä korkeakoulujen laadukkaan opintotarjonnan tuotannossa

Digitaalisesti tuetun opintotarjonnan tuotannon pilotissa korkeakoulut kehittivät sisäistä organisoitumista ja prosesseja tiellä kohti tehokkaampaa e-opintojen tuotantotapaa. Alkuhaastatteluissa kuvattiin tarvetta siirtyä käsityömäisestä työtavasta skaalatumpiin tuotantotapoihin. Ollaan siirtymässä tiimipohjaiseen ja avoimeen toimintakulttuuriin.

E-opintojen tuotannon prosesseilla varmistetaan opintotarjonnan pedagogista laatua, käytettävyyttä ja saavutettavuutta yhdenvertaisesti erilaisissa sisällöissä ja opinnoissa. Opettajien näkökulmasta yhteneväiset käytänteet, prosessit ja oppimisalustojen mallipohjat helpottavat opettajan työtä ja jättävät enemmän aikaa oman opetuksen suunnitteluun ja oppijoiden ohjaukseen.

Master-työtilat ja yhteiset toteutuspohjat esimerkkeinä

Korkeakoulujen yhdenmukaisista käytänteistä kuultiin pilotin työpajoissa Laurean ja Haaga-Helian esimerkit.

Laureassa Master-työtilat helpottavat opettajan työtä

Laurean Master-työtilat kattavat jo 2/3 Laurean tarjoamasta opetuksesta. Master-työtilat muodostavat yhteisten pedagogisten ratkaisujen opintokohtaisen kirjaston.

Master-työtilojen luominen ja päivittäminen on osa Laurean tutkintojen johtamisen vuosikelloa, työtilojen tekijöille on resursoitu työaikaa ja palautteen keruu sekä opiskelijoilta että opettajilta on systemaattista.Etenkin uudet opettajat arvostavat Master-työtiloja ja näitä osataan jo odottaa, kertoivat Tuija Marstio ja Anssi Mattila marraskuun työpajassa.

Muun muassa tutkimusmenetelmistä tehty Master helpottaa opettajan työtä, kun tukea saa monipuolisesti eri menetelmiin tehdyistä sisällöistä. Työtilan palautelomake lähentää Master-työtilan kehittäjiä ja opettajia. Oppijan kannalta Master-työtiloihin tehdyt opinnot näyttäytyvät yhtenäisinä ja tasalaatuisina.

Haaga-Heliassa toteutuspohjat noudattavat digipedagogiikan laatukriteereitä

Haaga-Heliassa yhteiset avainosaamiset toteutetaan yhteiselle toteutuspohjalle, joka noudattaa Haaga-Helian opintojaksototeutukseen keskittyviä digipedagogiikan laatukriteereitä. Uudet virtuaaliopintojaksot suunnitellaan kehittämisprosessin mukaan, ja ennen opintojakson toteutusta ne jalostuvat opintojaksopalauteen pohjalta.

Toteutuspohjat syntyvät 2–3 opettajan ja digipedagogiikan mentorin yhteistyössä, minkä lisäksi opettajan käytettävissä on myös Teamsista ladattavia sisältöjä. Myös Haaga-Heliassa johto ja osaamisalueiden esihenkilöt ovat keskeisiä toimijoita yhtenäisiin käytänteisiin siirryttäessä, ja he huolehtivat mm. digipedamentoreiden ja opettajien resurssoinnista. Laatukatselmointeja tehdään Haaga-Heliassa erityisesti Opin.fi-palveluun tulevalle opintotarjonnalle kertoi Päivi Rajaorko joulukuun työpajassa. 

Pilottikorkeakoulut työstivät omia käytäntöjään

2.0 pilottikorkeakouluista Turun ammattikorkeakoulu mallinsi opettajille nonstop-verkkokurssin suunnittelun tueksi pedagogisen ohjeistuksen, oppimisalustan mallipohjan ja henkilökohtaisen ohjauksen. Syntyi uusi työskentelymalli e-opintojen tuottamiseen ja samalla selkeytyi oppijan palvelupolku avoimessa ammattikorkeakoulussa.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa yhtenäistä ja selkeää oppimisympäristön rakennetta edistetään KAMK:in Reppu-Moodlessa ja KAMKin kehittämällä Edukamu-alustalla, jossa opettajan tukena opintojen suunnittelussa ja tuotannossa on oma tiimi. Jokainen avoimen tarjontaan tuleva opintojakso arvioidaan ja laadun arvioinnissa painotetaan toimivia kuvaustietoja ja sisältöjen saavutettavuutta. Laatukriteerien yhtenäistä käyttöä tuetaan pedagogisella tukisivustolla, tuotannollisella tuella ja digimentoreiden sekä sisäisten koulutusten avulla.

TKI-hankkeisiin mukaan oppimismuotoilua

Opin.fi-palveluun tulevan opintotarjonnan laadusta vastaa kukin korkeakoulu itse. E-opintotarjonnan tuotannon prosessien tueksi pilotti 2.0 korkeakouluista Savonia ammattikorkeakoulu ja Karelia-ammattikorkeakoulu tuottivat ohjeistusta mm. TKI-hankkeiden toimijoille, joilla kaikilla ei ole pedagogista osaamista. Tukea ja ohjausta tarvitaan hankkeissa jo hakemusvaiheessa, jotta tunnistetaan kaikki sisältöjen tuotantoon liittyvät kulut, ja osataan aikatauluttaa e-opintotarjonnan tuotanto realistisesti.

Savonia-ammattikorkeakoulussa havahduttiin siihen, että korkeakoulun henkilöstöstä 32 % tekee työtä TKI-hankkeissa ja tarvetta on selkeälle ohjeistukselle ja tukipalveluille, kun halutaan edistää TKI-hankkeissa tuotettujen sisältöjen muotoilua jatkuville oppijoille. Karelia-ammattikorkeakoulussa puolestaan haluttiin korkeakoulun sisäisiä prosesseja kehittämällä tuoda TKI-hankkeissa tuotettu materiaali myös paremmin näkyviin ja löydettäviksi yhdestä paikasta eli EduKareliasta.   

Jenni Laaksonen esitteli Digipedagogiikka joukkuepelinä -tapahtumassa 12.3. FiTech-verkoston ja 70 vetyalan yrityksen vetyklusterin yhteistyönä syntyneet vetyalan koulutukset. Alalle tarvitaan tulevaisuudessa jopa satojatuhansia osaajia. FITechin ja vetyklusterin yhteistyöllä pirstaloitunut vetyalan koulutus on saatu koottua ilmaiseksi koulutukseksi, joita voivat hyödyntää niin insinöörit jatko-osaamisen kehittämiseen kuin lukiolaiset maistiaisina alasta.

Oppijakeskeisyys haastaa digipedagogiikkaa

Korkeakoulujen digitaalisesti tuettujen opintotarjonnan tuotantoa haastavat jatkuville oppijoille soveltuvat uudenlaiset sisällöt ja toteutustavat. Mikro-oppiminen, avoin oppiminen ja TKI-sisältöjen muotoilu oppijoille edellyttävää korkeakoulujen henkilöstön osaamisen kehittämistä.

JAMK vastasi haasteisiin järjestämällä vuoden pituisen pedagogisen osaamisen kehittämisohjelman kaikille opettajilleen. Kehittämisohjelmalla vahvistettiin ajattelutavan muutosta opetuksen suunnittelusta kohti oppijakeskeistä oppimisprosessin muotoilua.

Lapin korkeakoulut parantavat oppijan kokemusta hahmottamalla oppijan polkua kokonaisuutena. Systeemisessä osaamisen kehittämisessä lisätään yhteistyötä toimijoiden välillä ja kehitetään kokonaisarkkitehtuuria. Järjestelmien käytettävyydestä ja integraatioiden toimivuudesta syntyy oppijalle ymmärrettävä ja saumaton kokemus. Tämä ei ole ihan helppoa, mutta matkan varrella opitaan yhdessä kuvaa Tanja Rautiainen Lapin korkeakoulujen kokemuksia.

Toimintatapojen uudistaminen jatkuu

Jatkuvien oppijoiden ja yhteiskunnan odotukset korkeakoulutukseen kasvavat, mutta resursseja ei ole tulossa lisää. Uudenlaiset sisällöt TKI-hankkeista, avoimena oppimisena ja korkeakouluverkostona toimimalla saavutetaan kun ajatellaan rakenteita, korkeakoulujen sisäisiä prosesseja ja yhteistyötä uudella tavalla.

E-opintotarjonnan tuotannossa on siirrytty opettajan yksintekemisestä tiimimuotoiseen työskentelyyn, jossa päästään resurssiviisaasti yhdenvertaisiin ja laadukkaisiin koulutuksiin ja sisältöihin.

Digitaalisaatiossa onnistuminen edellyttää toimintakulttuurin, rakenteiden ja prosessien jatkuvaa uusiutumista. Olosuhteet muuttuvat jatkossa eksponentiaalisella vauhdilla ja näistä viimeisin muutosajuri on tukiälyn rooli koulutuksen makro- ja mikrotasoilla. Kokeilukulttuuri ja epäonnistumisten kääntäminen oppimistilanteiksi kasvattavat organisaation osaamista 70:20:10-mallin mukaan, kun 70 % oppimisesta tapahtuu yhdessä muiden kanssa kehittäen, 20 % yksin omaa toimintaa reflektoiden ja 10 % koulutuksissa.

Korkeakoulujen sisäisten prosessien kehittäminen, uudistetut rakenteet ja muutokset toimijoissa täytyy jokaisen organisaation työstää itse. Muiden korkeakoulujen esimerkkeihin kannattaa tutustua ja ottaa mallia, vaikka sellaisinaan ne eivät ole nopeasti siirrettävissä omaa käyttöön. Esimerkeistä saa inspiraatiota korkeakoulujen pedagogiikan johtamisesta, pedagogisen asiantuntijayhteisön johtamisesta ja pedagogisesta johtamisesta.

Pilottikorkeakoulujen pedagogisten kehittämishankkeiden kokemuksia on jaettu Digipedagogiikka joukkuepelinä -tapahtumassa ja sisäisten prosessien kehittäminen jatkuu korkeakoulujen arjessa. Digipedagogiikan studioissa syksyllä palataan vielä muutamiin aiheisiin.

Kaikki 2.0 pilottikorkeakoulujen pedagogisten kehittämisprojektien posterit ovat tutustuttavissa eDuunissa ja Digivision verkkosivuilla, ja lisätietoja saa postereissa mainituilta yhteyshenkilöiltä