Modulaariset koulutuskokonaisuudet korkeakouluyhteistyönä avaavat uusia mahdollisuuksia jatkuville oppijoille

3.0 pilottikorkeakouluverkostoissa kehitettiin 2024–2025 modulaarisia koulutuskokonaisuuksia. Eri tavoin pinottavista osista syntyy kokonaisuuksia, jotka sopivat etenkin nopeasti muuttuville aloille. Verkostona korkeakoulut täydentävät toistensa osaamista ja yhdessä tuotettu tarjonta on kokonaisuutena uniikkia.

Pilottikorkeakoulujen koulutuskokonaisuudet avaavat oppijoille erilaisia etenemisvaihtoehtoja informaalia ja formaalia tarjontaa hyödyntävillä oppimispoluilla. Koulutuskokonaisuuksissa oli luontevaa yhdistellä myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjontaa.

Modulaarisuus on jo arkea – nyt pilottien keskiössä olivat jatkuvat oppijat

Modulaarinen koulutuskokonaisuus sisältää itsenäisiä pedagogisesti suunniteltuja osia. Monet henkilöstönkehittämisen koulutukset noudattavat modulaarisia etenemispolkuja. Myös kielenoppimisen sovellus Duolingon, Courseran ja edX:n tyyppiset palvelut hyödyntävät modulaarisuutta eli kurssit on jaettu pienempiin osiin. Parhaimmillaan joustava modulaarinen eteneminen innostaa oppimaan, kun tarjonnasta voi valita itselle merkitykselliset opinnot aikaisemman osaamisen perusteella.

Modulaariset tutkintojen opetussuunnitelmat ovat korkeakoulujen arkea, mutta nyt koulutuskokonaisuuksia suunniteltiin erityisesti jatkuville oppijoille. Pilottikorkeakoulujen koulutuskokonaisuudet lähestyivät modulaarisuutta digitaalisen markkinoinnin, kielimentoreiden, nuorisotyön ja korkeakoulumatematiikkaan valmentavien opintojen näkökulmista. Pilotin aikana keskityttiin koulutuskokonaisuuksien suunnitteluun ja konkreettiset toteutukset korkeakouluissa ovat edessä myöhemmin.

Digivisio-hankkeessa pedagogisten pilottien avulla haettiin ideoita Opin.fi-palvelun jatkokehitykseen. Uutuusarvoa tuottavat koulutuskokonaisuudet ovat toteutuksina lähellä myös pieniä osaamiskokonaisuuksia, joiden viitekehys valmistuu Opetus- ja kulttuuriministeriössä 2026.

Opin.fi -palvelun jatkokehittämiseen useita ehdotuksia

Modulaarisia oppimispolkuja, ohjauksellisuutta ja koulutuskokonaisuuksien toiminnallisuuksia ja hallintaa Opin.fi-palvelussa yhteiskehitettiin pilottikorkeakoulujen kesken ja korkeakouluverkostoina. Pedagogisten pilottien loppuraporteista koottiin Digivisio 2030 -hanketoimiston käyttöön yhteenveto, jossa kehittämiskohteet on esitelty.

Pilottikorkeakoulut nostivat esiin tarpeen koulutuskokonaisuuksien havainnolliseen esittämiseen Opin.fi-palvelussa. Visuaalinen kokonaiskuva kertoo oppijalle mistä koulutuskokonaisuudessa on kyse. Oppija voi tallentaa koulutuskokonaisuudesta Opin.fi-palvelun oma oppimisen osioon omiin tarpeisiin sopivan oppimispolun. Korkeakoulut tarvitsevat Opin.fi -palvelussa mahdollisuuden koulutuskokonaisuuden tietojen muokkaamiseen, jotta oppijan ohjeistus voidaan viimeistellä. Ohjauksellisuutta tukee koulutuksen yhdenmukaisten kuvailutietojen lisäksi koulutuksien tasoluokitus. AI-tuutorin tehtävänä Opin.fi-palvelussa on auttaa oppijaa ensisijaisesti löytämään koulutustarjontaa ja oppimispolkuja sekä muistuttaa käynnissä olevasta oppimisesta.

Koulutuskokonaisuudet rakensivat joustoa ja tukea oppijoille eri näkökulmista

Oppijan tarpeisiin mukautuvat koulutuskokonaisuudet edellyttävät korkeakouluilta huolellista ennakkosuunnittelua; oppija voi myös eksyä runsaaseen tarjontaan. Kehittämisprojekteissa oppijalle rakennettiin tukea valinnoille eri keinoin.

5AMK huomioi koulutuskokonaisuuden osien sisällön lisäksi opintojen tason

5AMK hyödynsi pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen luonnosta Digitaalinen markkinointi liiketoiminnan kasvun tukena -koulutuskokonaisuuden kehittämisessä. Osaamista kuvattiin tiedot, taidot, vastuu ja itsenäisyys dimensioilla sekä Dreyfusin viisiportaista mallia mukaillen . Myös tekoälyä hyödynnettiin apuna.

Lähtötilanteessa osaamisen kuvaaminen eri korkeakouluissa oli hyvin erilaista ja oli myös vaikea hahmottaa, mihin viidestä osaamistasosta tarjonta asettuu. Koulutuskokonaisuudesta tehty ”kartta” (kuva alla) koettiin hyväksi työkaluksi koulutuskokonaisuuksien suunnitteluun ja karttapohja on myös muiden korkeakoulujen käytettävissä ppt-muodossa.

Novia-Åbo Akademin koulutuskokonaisuus sisältää ”makupaloja” opintojaksoista

”Ungdomsarbete” -koulutuskokonaisuus jatkoi korkeakoulujen aiempaa yhteistyötä, ja Opin.fi tarjoaa nyt paikan yhteiselle tarjonnalle. Koulutuskokonaisuudessa yhdistellään formaalia, informaalia ja nonformaalia koulutustarjontaa, ja mahdollistetaan uudenlaisia oppimispolkuja yhteensä 60 opintopistettä sisältävän koulutuskokonaisuuden sisällä.

Haasteeksi todettiin korkeakoulujen erilaiset aikataulut, jotka hankaloittavat oppijalähtöistä suunnittelua. Pienempien ”makupalojen” tekeminen usean opintopisteen koulutuksista edellyttää myös resursseja ja tukipalveluita.

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutuskokonaisuus tukee matemaattisia valmiuksia opintojen alkuvaiheessa

Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat tehneet jo aiemmin synergiaetua tuottavaa yhteistyötä matematiikan opetuksessa. Oppimispolun alkuun sijoittuva matematiikkaan johdatteleva, houkutteleva ja kertaava kokonaisuus on oppijalle matalan kynnyksen mahdollisuus täydentää matematiikan osaamista.

Alun perin jatkuville oppijoille suunnitellut ratkaisut on havaittu hyödyllisiksi myös tutkinto-opiskelijoille. AI-tutoria kaivataan oppijan tämänhetkisen osaamisen tunnistamiseen ja oppijalle soveltuvien opintojen suositteluun. Opetuksessa käytetään oppimateriaalien, automaattisesti tarkastettujen tehtävien ja vertaisarviointien kotipesänä Moodlea, sekä opettajan kampuksilla tai etänä järjestämiä ohjaus- ja kyselytunteja.

Helsingin yliopiston kehittämä oppimispolku tarkastelee osaamisen kehittämistä sekä oppijan että työpaikan kielitietoisuuden näkökulmasta

Kielimentori-koulutuskokonaisuuden tausta on Kielibuusti-hankkeessa, jossa on HUSin kanssa yhteistyössä kehitetty työpaikalla tapahtuvaa kielenoppimista. Verkossa itsenäisesti suoritettavan koulutuskokonaisuuden tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, miten voi toimia työ- tai opiskelukaverin suomen kielen oppimisen tukena tai kielimentorina työ- ja kieliharjoittelussa.

Informaalit sisällöt innostavat kielimentorin formaalien opintojen (1-3 op) pariin ja houkuttelevat muuhun aiheeseen liittyvään tarjontaan. Työnantajamarkkinointi ja Helsingin yliopiston Urapalvelut tukevat opintojen löytymistä Opin.fi-teemojen (Uudistuva työelämä ja osaaminen, Yhteiskunta ja vuorovaikutus) ja AI-tutorin lisäksi.

Pilotin tuottamaa uutuusarvoa Helsingin yliopistolle on myös in- ja nonformaalin tarjonnan yhdistäminen formaaliin tarjontaan sekä oppijaprofiileiden hyödyntäminen erilaisten oppijoiden ohjaustarpeiden hahmottamisessa.

Pedagogiset pilotit toivat lisäymmärrystä niin korkeakoulujen yhteistyöhön kuin Opin.fi-palvelun jatkokehitykseen

Kehittämispilotit haastoivat korkeakouluja muotoilemaan erityisesti jatkuvien oppijoiden oppimispolkuja uusilla tavoilla. Työn myötä myös Opin.fi-palvelun kehittämistarpeet täsmentyivät korkeakouluverkostojen ja yhteisesti tarjottavien koulutuskokonaisuuksien näkökulmasta.

Lisäksi tarvitaan korkeakoulujen sisäisten prosessien kehittämistä uusien avauksien toteuttamiseksi ja kansallista yhteistyötä. Yhteistä ymmärrystä ja käytänteitä korkeakoulujen kesken tarvitaan etenkin opintojen kuvailutiedoissa, tasoluokituksissa ja modulaarisesti rakentuvan osaamisen arvioinnissa. Parhaimmillaan jatkuville oppijoille suunnatut ratkaisut rikastuttavat myös tutkinto-opiskelijoiden oppimispolkuja.

Pedagogisten pilottien kehittämisprojekteista laaditut raportit ovat kaikkien korkeakoulujen käytettävissä korkeakoulujen muutosmatkalla. Voit tutustua raportteihin täällä.  

Satu Hakanurmi toimi digipedagogiikan asiantuntijana Digivisio 2030 -hankkeessa vuosina 2021-2024. Yhdessä ”pedaladyjen” eli hankepäällikkö Tuula Heiden ja koordinaattori Sini Hakalan kanssa vietiin eteenpäin mm. useita osatoteutuksia. Digipedagogiikan visiossa tarkennettiin korkeakoulupedagogiikan tavoitteita ja työ jatkui digipedagogiikan laatukriteereissä. 2.0 pilottikorkeakoulujen kanssa kehitettiin korkeakoulujen sisäisiä prosesseja digitaalisesti tuetun opintotarjonnan tuotannossa ja 3.0 pedagogisissa piloteissa rakennettiin modulaarisia koulutuskokonaisuuksia korkeakouluverkostoina. Digipedagogiikan studioita järjestettiin 13 ja aoe.fi-palvelussa on avoimesti käytettävissä 12 digipedagogiikan koulutusta. Mikro-oppimiseen perustuva koulutuskonsepti palkittiin myös vuoden avoimena oppimis- ja opetuskäytänteenä 2024. Satu palasi Turun yliopiston toimeensa pedagogisen kehittämisen pariin tammikuussa 2025.

Pedagogiset pilotit – mistä on kyse?
Digivisio 2030 -hankkeen 3.0 pilotissa korkeakoulut kehittivät verkostoina modulaarisia koulutuskokonaisuuksia. Pilotti oli käynnissä 13.2.2024-14.2.2024, ja neljä kehittämisprojektia esiteltiin pedagogiikan pilottien päätöstapahtumassa helmikuussa. Pilottien löydöksiä hyödynnetään Opin.fi-palvelun kehittämisessä.
Mukana piloteissa olivat:
– 5AMK-verkosto: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu & Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
– Åbo Akademi & Novia
– Tampereen yliopisto & Tampereen ammattikorkeakoulu