Myös palvelun ulkoasu ja helppokäyttöisyys keräsivät testioppijoilta kehuja. Kehitystyö jatkuu tulevaisuudessakin aktiivisena.
Korkeakoulujen yhteinen Opin.fi-palvelu on saanut tuoreista saavutettavuus-, tietoturva- ja käytettävyystestauksista hienot tulokset. Testaukset toteutettiin alkuvuoden 2025 aikana ennen palvelun lanseerausta.
– Halusimme saada ymmärrystä siitä, miten palvelu on kehittynyt beta-vaiheen jälkeen ja mikä on sen kypsyystaso, kertoo Digivisio 2030 -hankkeen tuotepäällikkö Annu Ruuhisalmi.
Testauksissa keskityttiin palvelun uusiin ominaisuuksiin. Erinomainen uutinen oli, että kriittisiä löydöksiä ei ilmennyt tietoturvan eikä saavutettavuuden puolella lainkaan. Mikä hyviä tuloksia voisi selittää?
– Varmasti yhtenä tekijänä on se, että nämä näkökulmat ovat olleet tärkeitä heti Digivisio 2030 -hankkeen alusta saakka, Ruuhisalmi arvioi.
Saavutettavuudesta kertyi erittäin hyvää palautetta
Kummankin testikierroksen suorittivat Digivision kumppanit. Tietoturvan osalta testit teki Solita, kun taas saavutettavuusauditoinnista vastasi Annanpura.
– Halusimme käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, että saamme puolueettoman arvion siitä, miten yllämme kaikkiin kriteereihin.
Saavutettavuustestauksessa asiantuntijat kartoittivat palvelun toimintaa esimerkiksi ruudunlukuohjelman avulla. Vakavimman tason ongelmia, jotka estäisivät palvelun käyttämisen eri apuvälineillä, ei tullut vastaan ollenkaan.
– Testauksen suorittajat sanoivat, että kyseessä on ensimmäinen kerta heidän testausurallaan, kun he törmäävät tällaiseen. Muutenkin löydösten määrä oli vähäinen.
Myös tietoturvan osalta tilanne osoittautui hyväksi. Kriittisen tason ongelmia ei tullut vastaan, ja alemman tason löydöksiäkin oli todella vähän. Niistä tärkeimmät on jo korjattu, Ruuhisalmi kertoo.
– Halusimme varmistua ennen palvelun lanseerausta, että käyttäjien on turvallista käyttää sitä.
Palvelun ulkoasu ja käytettävyys tekivät vaikutuksen
Alkuvuoden aikana Opin.fi-palvelu kävi läpi myös Selko Digitalin tekemän käytettävyystestauksen. Siinä kuusi jatkuvasta oppimisesta kiinnostunutta testihenkilöä pääsi suorittamaan palvelussa erilaisia tehtäviä – esimerkiksi etsimään itseään kiinnostavaa tarjontaa.
– He kokeilivat palvelua itsenäisesti ja kertoivat koko ajan ääneen, miten se sujuu.
Ruuhisalmen mukaan käyttäjät hoksasivat nopeasti palvelun idean. He kiittelivät sitä helpoksi ja miellyttäväksi käyttää. Myös beta-vaiheen jälkeen palveluun lisätyt koulutustarjonnan teemat, kuten ”kestävä kehitys ja kasvu”, osoittautuivat mieluisiksi. Tarjonnan etsintä niiden avulla oli luontevaa.
– Ulkoasua kehuttiin myös tosi paljon, että se on rauhallinen ja selkeä.
Pieniä parannusehdotuksiakin kertyi: osa oppijoista etsi painikkeita eri kohdasta sivua kuin missä ne sijaitsivat. Lisäksi toivottiin, että kaikesta tarjonnasta olisi saatavilla yhtäläiset hintatiedot. Isompana kehitystoiveena oli, että palvelun kautta voisi ilmoittautua opintoihin ja myös maksaa ne. Ruuhisalmen mukaan tämä onkin tulevaisuudessa tavoitteena.
Pitkäjänteinen työ mahdollistanut hyvät tulokset
Opin.fi on käynyt läpi saavutettavuus-, tietoturva- ja käytettävyystestauksia myös aikaisemmin. Vaikka palveluun lisätty koko ajan uusia ominaisuuksia, testaushavaintojen määrä on pudonnut. Esimerkiksi haun tarkkuuteen ja muihin pulmakohtiin, jotka olivat aikaisemmin keränneet käyttäjiltä kommentteja, ei esitetty enää parannustoiveita.
– Oli tosi kiva huomata, että niissä on menty eteenpäin, Ruuhisalmi sanoo.
Hän ajattelee, että menestys kumpuaa pitkäjänteisestä työstä. Esimerkiksi palvelun saavutettavuus määriteltiin keskeiseksi vaatimukseksi jo heti Digivision alkumetreillä, koska korkeakoulut tahtovat palvella erilaisia oppijoita. Sekin on auttanut, että testaukset tehnyt kumppaniyritys on antanut aikaisemmilla kierroksilla vinkkejä ongelmien korjaamiseen.
– Uskon, että yksi syy hyviin tuloksiin on se, että olemme pystyneet oppimaan niistä.
Ruuhisalmen mukaan pienempien löydösten korjaaminen jatkuu vuoden 2025 aikana. Tietoturva, saavutettavuus ja käytettävyys säilyvät keskeisinä elementteinä Opin.fi-palvelun kehityksessä. Ajatuksena kuitenkin on, että niitä edistetään jatkossa pikemminkin osana päivittäistä tekemistä erillisten testikierrosten sijaan.
– Yritämme saada ne entistä enemmän osaksi normaalia kehitystyötä, Ruuhisalmi kiteyttää.