Tämä sivusto tarjoaa sinulle kattavan tarkistuslistan, jonka avulla voit varmistaa, että oppimateriaalisi ovat saavutettavia kaikille opiskelijoille. Tarkistuslista on osa digipedagogiikan laatukriteereitä.
Sisällöt päivitetty 28.5.2026
Alla näkyvien tarkistuslistojen avulla voit arvioida eri oppimateriaalityyppiesi saavutettavuutta, sekä löytää ratkaisuja niiden saavutettavuuden parantamiseen.
Miksi saavutettavuus on tärkeää: Ilman saavutettavia oppimateriaaleja moni jää paitsi olennaisesta tiedosta ja oppimismahdollisuuksista. Saavutettavat oppimateriaalit ovat välttämättömiä erityisesti oppijoille, joilla on toimintarajoitteita, vammoja tai oppimisvaikeuksia, mutta ne parantavat kaikkien oppimiskokemusta.
Kenelle tarkistuslista on tarkoitettu: Tarkistuslistat ovat suunniteltu erityisesti korkeakoulujen opetustyötä tekevien tukimateriaaliksi, mutta ne ovat sovellettavissa kenelle tahansa digitaalisen sisällön tuottamisen tueksi.
Tiivistelmä keskeisimmistä saavutettavuusperiaatteista
- Käytä saavutettavia pohjia ja työkaluja: Hyödynnä oppilaitoksen tarjoamia asiakirjapohjia ja tarkista oppimateriaalin saavutettavuus ohjelmien omilla saavutettavuustyökaluilla.
- Huolehdi selkeydestä ja rakenteesta: Käytä otsikkomuotoiluja, väliotsikoita, taulukkorakenteita ja listoja. Kirjoita selkeästi ja ytimekkäästi.
- Varmista visuaalinen luettavuus: Käytä riittäviä kontrasteja, selkeitä fontteja ja vältä värien käyttöä ainoana tiedon esittämistapana.
- Tarjoa vaihtoehtoisia esitystapoja: Kuville tulee lisätä vaihtoehtoiset tekstit. Videoille ja äänitiedostoille tulee lisätä tekstitykset/tekstivastineet alkuperäisellä kielellä.
- Muista saavutettavuus myös erikoissisällöissä: Matemaattiset kaavat, VR- ja 360°-sisällöt ja LaTeX-tiedostot vaativat erityistä huomiota, ja saavutettavien ratkaisujen löytäminen voi olla haastavaa.
Tarkistuslistat eri oppimateriaalityypeille
Tässä osiossa: asiakirjapohjat, värien käyttö, hyperlinkkitekstit, saavutettavuuden tarkistus, tiedostomuodot
| Lähde liikkeelle näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| 1. Voitko käyttää oppilaitoksesi asiakirjapohjia? | Käytä mahdollisuuksien mukaan oman oppilaitoksesi tarjoamia saavutettavia asiakirjapohjia (kuten PowerPoint-diapohjat tai Word-asiakirjapohjat), joihin on valmiiksi määritelty saavutettavuutta tukevat fontit, asettelut ja asiakirjarakenteet [1]. |
| 2. Käytätkö värejä ilmaisemaan asian tärkeyttä tai merkitystä? | Värejä saa ja kannattaa käyttää viestin tehostamisessa, mutta niitä ei saa käyttää ainoana tiedon välittämisen keinona. Käytä sisällön korostamisessa värien ohella tekstimuotoiluja, tekstuureja/pintakuvioita, selitetekstejä tai symboleja. |
| 3. Ovatko värien kontrastierot riittävän suuret? | Valitse teksteissä, kuvissa ja videoissa käytettävät värit niin, että niiden kontrastiero on riittävän suuri (valkoisen ja mustan välinen tummuusero on kaikista suurin). Riittävät kontrastierot tekevät oppimateriaalin sisältöjen lukemisen helpommaksi. |
| 4. Ovatko hyperlinkkitekstit kuvaavia? | Anna hyperlinkille kuvaava teksti, joka tekee linkin tarkoituksesta selvän ja ilmaisee käyttäjälle, mihin linkin avaaminen vie hänet. Varmista että linkin teksti erottuu muusta tekstistä visuaalisesti. Tyypillisesti linkkiteksti merkitään alleviivauksella ja sinisellä fonttivärillä [2]. Linkkitekstiksi sopii sen verkkosivun tai tiedoston nimi, johon linkki osoittaa. Jos kyseessä on ns. ankkurilinkki, eli linkki vie tiettyyn kohtaan verkkosivulla, kannattaa linkkitekstiksi kirjoittaa kyseisen kohdan otsikko. Jos hyperlinkistä avautuu esim. word- tai pdf-tiedosto, kannattaa se kertoa linkkitekstissä, esimerkiksi ”Jäniksen vuosi -hankkeen loppuraportti (PDF)”. |
| 5. Ovatko tiedostosi saavutettava? | Tarkasta tiedoston saavutettavuus käyttämäsi ohjelman sisäänrakennetuilla saavutettavuustyökaluilla (kuten Wordin Helppokäyttöisyyden tarkistus). Huomaa kuitenkin, että mikään ohjelmallinen tarkistus ei kykene tarkistamaan kaikkea, mutta se on hyvä lähtökohta. Kun jaat oppimateriaaliasi, suosi mahdollisuuksien mukaan verkkosivuja (esimerkiksi Moodlen Sivu- tai Kirja-aktiviteetti), sillä verkkosisällöt ovat helpoiten tehtävissä saavutettaviksi [3]. Jos kuitenkin käytät erillisiä dokumentteja, kuten PDF, Word, tai PPT-diasetti, huomaa että PDF-dokumentit ovat haastavimpia toteuttaa saavutettavina. Saavutettavan PDF-tiedoston julkaiseminen vaatii sen, että teet alkuperäisestä dokumentista saavutettavan ja huolehdit, että PDF-muunnoksen asetukset ovat kunnossa. Jos oppijasi suosivat jotakin tiedostomuotoa, esimerkiksi LaTeX tai ammattiohjelmistojen omat formaatit, tarjoa heille myös nämä tiedostoformaatit. |
Lisätietoa ja lähteet:
[2] Nimeä linkit kuvaavasti – Microsoft Word (saavutettavasti.fi)
[3] Onko asiakirjatiedosto varmasti tarpeen? – Saavutettavat asiakirjat – (Saavutettavasti.fi)
Tässä osiossa: Otsikkomuotoilut, fontit, tekstin muotoilu, värien käyttö, helppolukuisuus
| Tarkastele tekstimuotoisia oppimateriaaleja näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| 1. Käytätkö otsikkomuotoiluja? | Käytä aina otsikoissa ja tekstikappaleissa otsikkomuotoiluja; Otsikko 1 (H1) eli pääotsikko, Otsikko 2 (H2) eli ensimmäisen tason alaotsikko, Otsikko 3 (H3) eli toisen tason alaotsikko, jne. Katso esitysten tekstien osalta lisää kohdasta Esitysgrafiikka. |
| 2. Erottuvatko tekstin ja taustan värit toisistaan riittävästi? (kontrastiero) | Valitse tekstin ja taustan värit siten, että niiden välillä on riittävän suuri kontrastiero eli teksti erottuu taustasta ja sitä on helppo lukea. Musta teksti valkoisella pohjalla erottuu parhaiten. Myös toisinpäin eli valkoinen tai hyvin vaalea teksti mustalla tai tummalla pohjalla erottuu hyvin. Käytä esimerkiksi (WebAIMin) Contrast Checker -työkalua värien tarkistamisessa. [2] |
| 3. Käytätkö värejä tekstissä ilmaisemassa tärkeyttä tai merkitystä? | Korosta tekstisisällön tärkeyttä värin sijasta lihavoinnilla. Värejä saa ja kannattaa käyttää viestin tehostamisessa, mutta niitä ei saa käyttää ainoana tiedon välittämisen keinona. Esimerkki: tekstissä ovat verbit vihreällä ja substantiivit sinisellä. Näin voi olla, mutta tieto pitää välittää lukijalle muullakin kuin vain visuaalisella tavalla, esim. verbin perässä on symboli, jolla on vaihtoehtoinen teksti (alt-teksti). Jos haluat korostaa jotakin osuutta tekstissäsi, hyvä keino on tehdä kyseiselle kappaleelle otsikko ja nostaa korostettava asia esiin otsikossa. |
| 4. Tukeeko tekstin muotoilu luettavuutta? | Suosi oman korkeakoulusi saavutettavia mallipohjia ja tutustu niitä koskeviin ohjeistuksiin. Mallipohjia käyttämällä ja ohjeita noudattamalla saat helpoimmin saavutettavat muotoilut omiin dokumentteihisi ja esityksiisi. Valitse fontit, fonttikoot ja muotoilu siten, että ne tukevat näytöltä lukemista. Suosi fonttityypin valinnassa päätteettömiä sans serif-fontteja kuten Arial, Aptos, Tahoma, Trebuchet, Verdana. Käytä vähintään riviväliä 1,5 jos julkaiset sisällön PDF-tiedostona. Käytä harkiten lihavointia (ks. myös kohta värien käytöstä tekstissä. Suosi verkkotekstissä 1) lyhyitä kappaleita, 2) listoja, ja 3) väliotsikointia, vaikka kyseessä ei olekaan lain saavutettavuusvaatimus. Tekstin vasemman reunan tasaus ja oikean reunan jättäminen liehuvaksi on lukijalle helpompi kuin molemmista reunoista tasattu teksti. Automaattitavutusta kannattaa välttää. Pdf-tiedostoissa suositellaan tavuttamaan pitkät yhdyssanat vain sanaväleistä ja jättämään muutoin tavutus pois. [3] |
| 5. Onko teksti helppolukuista? | Kirjoita selkeää, asiallista ja ymmärrettävää tekstiä. Vältä pitkiä lauserakenteita ja jaa esim. useita erilaisia sivulauseita sisältävät virkkeet osiin. Selitä lyhenteet ja suosi pitkien yhdyssanojen sijaan niiden lyhyempiä muotoja kun toistat sanaa esim. saavutettavuusasiantuntijaverkoston Teams-tapaaminen -> verkoston etäkokous. Käytä väliotsikoita. Kuvaavat otsikot helpottavat tekstin silmäiltävyyttä ja luettavuutta. Aina kun aloitat tekstissäsi uuden asian tai näkökulman, lisää kappaleelle väliotsikko. Käytä listauksia helpottamaan tekstin silmäilyä. Hyödynnä useampaa esitysformaattia kuten kuvia, kuvioita ja videoita aina kuin mahdollista. Valitse tekstin fonttikoko materiaalin käyttötarkoituksen mukaan. Kun teksti on osa diaesitystä, käytä korkeakoulusi mallipohjia ja niiden automaattisia muotoiluja. Jos haluat julkaista sisältöä muussa helppolukuisessa muodossa, käytä työkaluja, jotka mahdollistavat käyttäjälle tekstin koon dynaamisen muokkaamisen (esim. Word-tiedosto tai HTML-muotoinen verkkosivu). |
| 6. Käytätkö paljon listoja? | Käytä listoja tai luetteloita, kun haluat nostaa esiin joitakin keskeisiä asioita pidemmästä tekstistä. Älä kuitenkaan pilko tavallista, sujuvaa leipätekstiä luetteloksi turhaan, sillä se vain rikkoo kokonaisuuden. Napakat listat havainnollistavat ja parantavat silmäiltävyyttä. Sen sijaan monen rivin luettelot ja monisanaiset alakohdat heikentävät sitä. Hyvässä listassa on 3–5 alakohtaa ja alakohdat itsessään ovat 3–5 sanan mittaisia. |
Lisätietoa ja lähteet:
[1] Näin merkitset asiakirjan rakenteet – Microsoft Word (Saavutettavasti.fi)
[3] Saavutettavia sisältöjä verkkoon: Luettavuus parantaa ymmärrettävyyttä (ict.oulu.fi)
Tässä osiossa: vaihtoehtoinen kuvaus/alt-teksti, kuva linkkinä, teksti kuvassa, kuvan tarkkuus, kuvaformaatti
| Tarkastele kuvia ja piirroksia näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| 1. Onko kuvilla vaihtoehtoinen kuvaus? | Kuvalla on aina oltava vaihtoehtoinen kuvaus. Siitä käytetään myös nimitystä alt-teksti (joskus myös tekstivastine tai kuvausteksti). Kuvan tietoihin lisättävä alt-teksti voi olla tyhjä, jos kuva ei tuo lisätietoa materiaaliin. Tällöin kuva on koriste. Kuvan voi merkitä koristeeksi myös silloin, jos kuvan tiedot on jo kerrottu leipätekstissä, tai erillisellä sivulla/liitteessä. |
| 2. Onko vaihtoehtoinen kuvaus hyvä? | Hyvä vaihtoehtoinen kuvaus kertoo kuvan olennaisen sisällön. Kuvan tietoihin liittyvä alt-teksti voi olla korkeintaan yhden tekstikappaleen mittainen, eikä se voi sisältää mitään muita sisältöelementtejä kuten taulukoita, kielen vaihtoa tai listoja. Jos kuva pitää selittää laajemmin kuin yhdessä lyhyessä tekstikappaleessa on mahdollista, se pitää tehdä leipätekstissä. Selityksen voi antaa erillisessä liitteessä tai omalla verkkosivullaan. Useimmissa tekstieditoreissa pääset lisäämään kuvalle alt-tekstin hiiren kakkospainikkeella avattavan ns. kontekstivalikon alt text -kohdasta. Joissakin editoreissa pitää valita kuvan muokkaustoiminto, josta pääsee lisäämään kuvalle vaihtoehtoisen kuvauksen. Jos alt-tekstiä ei tarvita, esim. Wordissa tyhjä alt-kuvaus tehdään merkitsemällä kuva koristeeksi. Joissakin ohjelmissa pitää laittaa kuvauskenttään välilyönti (tai jos se ei kelpaa, laita siihen piste). Jos kuvan tarkempi kuvaus on erillisessä liitteessä, laita siihen viittaus tai linkki kuvatekstiin. |
| 3. Käytätkö kuvaa linkkinä? | Jos kuva toimii linkkinä, kerro kuvan vaihtoehtoisessa tekstissä eli alt-tekstissä, mihin linkki johtaa. Katso hyperlinkin muotoilujen ohjeet 0. Aloita tästä -tarkistuslistasta. |
| 4. Onko kuvassa tekstiä? | Tekstiä ei yleensä tulisi esittää kuvina (poikkeuksena logot). Kaaviot, mallit ja kuviot kuitenkin sisältävät tekstiä. Silloin on erityisen tärkeää varmistaa, että teksti erottuu taustastaan riittävän hyvin, ja sama tieto on saatavilla muullakin tavalla, esim. leipätekstissä, kuvatekstissä, erillisellä sivulla tai liitteessä, tai alt-tekstissä. |
| 5. Onko kuva riittävän tarkka ja erottuvatko olennaiset asiat taustastaan? | Kuvan tarkkuus pitäisi olla sellainen, että kuvan oleellisesta sisällöstä saa hyvin selvää. Kiinnitä huomiota myös kuvan kontrasteihin: Erottuvathan kuvan tärkeimmät asiat taustasta ja toisistaan? |
| 6. Onko kuva rajattu olennaiseen? | Rajaa kuva niin, että siinä näkyy se asia, joka on oleellinen. |
| 7. Onko kuvaformaatti valittu kuvan ominaisuuksien mukaan? | Jos kuvasi on graafi, kuvaaja, tai muu viivapiirroskuva, se toimii parhaiten vektorikuvana: Vektorikuvat skaalautuvat kauniimmin ja niitä voi suurentaa laadun kärsimättä. Jos käyttämäsi julkaisualusta/tiedostotyyppi tukee vektorikuvia eli SVG:tä, käytä sitä viivapiirroskuville, jos kuvastasi on tarjolla tai tehtävissä SVG. Viivapiirroksissa on yleensä vähemmän värejä kuin ns. sävykuvissa, ja niissä on tavallisesti tasaisia väripintoja. Siksi viivapiirroskuvien formaatiksi kannattaa valita PNG, jos SVG ei ole mahdollinen. PNG ei koostu vektoreista, vaan pikseleistä, joten sen laatu heikkenee kuvaa suurentaessa. Valokuville ja muille ns. sävykuville paras formaatti verkossa on JPG. JPG on häviöllinen kuvaformaatti, eli samaa kuvaa ei kannata tallentaa tarpeettomasti uudelleen, koska sen laatu heikkenee jokaisella tallennuskerralla [1]. |
| 8. Jos kuvasi on rasterikuva, eli sen tiedostomuoto on JPG, PNG tai GIF, onko kuvan koko tarkoituksen mukainen? | Optimoi kuvan koko käyttötarkoituksen mukaan. Kuva on silloin materiaalissasi 100 % koossa, eli et muuta kuvan kokoa enää pienemmäksi sisältöä muokatessasi: Jos muutat kuvan pienemmäksi vain kuvaa skaalaamalla, kuvan tiedostokoko ei muutu samalla pienemmäksi. Vastaavasti, jos muutat sitä suuremmaksi, sen laatu kärsii. Kun teet materiaalia näytöltä katseltavaksi, eikä sitä ole tarkoitus tulostaa, pikseligrafiikan (JPG, PNG, GIF) pitäisi olla tarkkuudeltaan 72 ppi tai 96 ppi (eli pikseliä tuumalle). |
Lisätietoa ja lähteet:
[1] Kuvat verkkomateriaaleissa – millainen on hyvä kuva? (ict.oulu.fi)
Tässä osiossa: värien kontrasti, väri tiedon välittäjänä, tekstimuotoilut, vaihtoehtoiset tekstit / alt-tekstit
| Tarkastele kaavioita ja infograafeja näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| 1. Ovatko värien kontrastit kaavioissa ja infograafeissa riittävän suuret? | Valitse tekstin ja taustan värit niin, että niiden välillä on riittävän suuri kontrastiero, esim. valkoisella pohjalla mustaa tekstiä. Kätevä apu värien tarkastamiseen on maksuton ja vapaasti verkossa käytettävä Contrast Checker -työkalu [1]. Hyvä keino varmistaa, ettei tiedon ymmärtäminen riipu väreistä, on tarkastella kuvaa harmaansävyisenä. Jos oleelliset asiat erottuvat harmaan sävyissä, ei ymmärtämisen pitäisi olla kiinni värien havaitsemisesta. Tarvittaessa voit laittaa tekstin taakse tasavärisen laatikon, jos tausta on levoton tai kontrasti ei muuten ole riittävä. Graafeissa kannattaa käyttää esim. lohkoille ja pylväille reunaviivoja, jos se auttaa erottamaan ne toisistaan. |
| 2. Käytätkö värejä välittääksesi tietoa? | Käytä kuvaajissa, kuten pylväskaavioissa, värin ohella joko tekstiselitteitä, erilaisia muotoja tai viivatyylejä. |
| 3. Onko kaaviossa/infograafissa tekstiä? | Valitse tekstin fontit, fonttikoot ja muotoilu siten, että ne tukevat näytöltä lukemista. Käytä harkiten lihavointia. Älä käytä kursivointia. Huomioi riittävän suuri kontrastiero tekstin ja taustan välillä. |
| 4. Tukeeko tekstin muotoilu luettavuutta? | Infograafissa tärkeää on, että tekstiä on mahdollisimman vähän, se on riittävän suurikokoista ja seliteteksti on kohteen välittömässä läheisyydessä. Lue lisää saavutettavan tekstin muotoilusta 1. Tekstit-tarkistuslistasta. |
| 5. Onko kaavioilla/infograafeilla vaihtoehtoinen teksti? | Lisää kuville selkeät vaihtoehtoiset tekstikuvaukset eli alt-tekstit. Alt-tekstin tulisi olla lyhyt. Kaaviolle voidaan tarvita pidempi kuvaus, jolloin se on suositeltavaa esittää erillisenä leipätekstinä: Esimerkiksi PowerPoint-diaesityksessä kuvaus voi olla seuraavalla dialla; Wordissa/PDF:ssä erillisessä liitteessä; tai verkkosivulla voi olla kuvatekstissä linkki erilliselle sivulle tai kohtaan, jossa kaavion sisältö kuvataan tekstimuodossa. [2] Lue lisää vaihtoehtoisista teksteistä 2. Kuvat ja piirrokset -tarkistuslistasta. |
Lisätietoa ja lähteet
[2] Kuvat verkkomateriaaleissa – millainen on hyvä kuva? (ict.oulu.fi)
Tässä osiossa: taulukon muotoilu ja rakenne, otsikkorivi/-sarake, yhdistetyt solu, tekstimuotoilu, kuvat taulukossa, taulukon löydetävyys ruudunlukijalla
| Tarkastele oppimateriaalisi taulukoita näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| 1. Onko taulukko paras tapa esittää tämä tieto? | Käytä taulukkoa tiedolle, joka on luontevaa esittää taulukkomuodossa. Älä käytä taulukoita pelkästään asetteluun (esim. saadaksesi aikaan palstat). |
| 2. Onko taulukkosi taulukko myös teknisesti? | Taulukon pitää olla taulukko, ei esim. kuva taulukosta. |
| 3. Onko taulukossa otsikkorivi (tai -sarake)? | Määrittele taulukon sisällölle otsikkorivi (ja/tai otsikkosarake). Otsikoiden pitää olla teknisesti otsikoita, eli pelkkä visuaalinen muotoilu kuten lihavointi ei riitä. [1] |
| 4. Onko taulukkosi rakenne riittävän yksinkertainen? | Jos taulukossasi on tarvetta yhdistetyille soluille, se on yleensä hyvä indikaattori sille, että taulukko kannattaa jakaa kahdeksi tai useammaksikin erilliseksi taulukoksi. |
| 5. Onko jokaisessa solussa sisältöä? | Taulukon jokaisessa solussa on oltava jotain: jos dataa ei ole tarjolla, siinä pitää sen sijaan olla esim. 0, ei saatavilla, NA, n/a, no data tai mikä mielestäsi sopii parhaiten osoittamaan, että se on tarkoitus, ettei solussa ole muuta tietoa. Huomaa, että yhdysviiva tai ajatusviiva ovat merkkejä, joita ei yleensä lueta ääneen ruudunlukuohjelmassa, ellei sen asetuksissa niin erikseen säädetä. Siispä ne eivät ole hyviä tyhjän solun osoittajia yksinään, tai ainakin on erikseen kerrottava, että niitä on käytetty: Ruudunlukuohjelman käyttäjä voi laittaa käyttöön erikoismerkkien lukemisen ääneen, jos hän on tietoinen tuosta tarpeesta. |
| 6. Onko taulukolla otsikko/kuvaus? | Kuvaa taulukon tarkoitus taulukon otsikossa (caption HTML:ssä) tai vaihtoehtoisessa kuvauksessa (alt-teksti Wordissa). |
| 7. Tukeeko tekstin muotoilu luettavuutta? | Jos solussa on paljon tekstiä, tasaa se vasemmalle. Otsikot voivat olla keskitettyjä ja sellaiset numerot, joiden vertailu helpottuu, kun ne on tasattu oikealle, kannattaa tasata oikealle. Valitse fontit, fonttikoot ja muotoilu siten, että ne tukevat näytöltä lukemista. |
| 8. Onko taulukossasi kuvia? | Huolehdi, että kuvilla on selkeät vaihtoehtoiset tekstikuvaukset eli alt-tekstit. Kuvissa on oltava riittävä kontrasti, eikä niissä saa nojata pelkkään väriin tiedonvälityksessä: Esim. ympyrät, jotka eroavat toisistaan pelkällä värillä eivät käy, ellei niissä ole lisäksi jotain muuta erottavaa tekijää, kuten vaikka koko, täyttökuvio tai reunaviiva. Tai voit suoraan valita erilaisia muotoja, esim. ympyrä, neliö ja kolmio. |
| 9. Löytääkö ruudunlukijan käyttäjä taulukkosi? | Excel-tiedostot ja vastaavat taulukkolaskentaohjelmat: Aloita taulukko välilehden A1-solusta, tai vähintäänkin kerro A1-solussa, mistä taulukko alkaa. Laita vain yksi taulukko yhdelle välilehdelle. Nimeä välilehdet kuvaavasti. |
Lisätietoa ja lähteet
[1] Saavutettavia sisältöjä verkkoon: Saavutettavat taulukot (ict.oulu.fi)
Esitysgrafiikka on tarkoitettu esitettäväksi esimerkiksi luennolla tai videolla puhetta tukemaan. Huomaa, että hyvä esitysmateriaali ei yleensä ole paras mahdollinen oheismateriaali.
Tässä osiossa: esitysgrafiikka, diaesitykset, PowerPoint
| Tarkastele esitysgrafiikkaa näiden kysymysten avulla: | Tee näin: |
|---|---|
| 1. Voitko käyttää oppilaitoksesi asiakirjapohjia? | Käytä mahdollisuuksien mukaan oman oppilaitoksesi tarjoamia saavutettavia asiakirjapohjia (kuten PowerPoint-diapohjat tai Word-asiakirjapohjat), joihin on valmiiksi määritelty saavutettavuutta tukevat fontit, asettelut ja asiakirjarakenteet [1]. |
| 2. Onko esityksessäsi kuva? | Tee kuvasta mahdollisimman suuri ja rajaa se olennaiseen. Huolehdi, että kuva on laadultaan hyvä ja kuvan kohde erottuu selkeästi taustasta. Piirroskuvissa, huolehdi kontrastista. Jos jaat esityksen opiskelijoille tiedostona, huolehdi että kuvilla on vaihtoehtoiset kuvaukset. Katso lisää kohdasta Kuvat ja piirrokset. |
| 3. Onko esityksessäsi kaavio? | Älä välitä tietoa pelkästään värin avulla. Esimerkiksi, jos kyseessä on viivakaavio, voit käyttää eri viivatyyppejä. Huolehdi kaavion selkeydestä ja keskity näyttämään kaaviossa olennaiset asiat. Jos mahdollista, järjestä kaaviossa esitettävä asia aloittaen tärkeimmästä. Jos jaat esityksen opiskelijoille tiedostona, huolehdi että kaavioilla on vaihtoehtoiset kuvaukset. Katso lisää kohdasta Kaaviot ja infograafit. |
| 4. Onko esityksessäsi tekstiä? | Huolehdi tekstin ja taustan välisestä kontrastista. Hyvä nyrkkisääntö on, että vähemmän tekstiä on parempi kuin enempi. Hyviä tekstimuodossa näytettäviä asioita ovat uudet termit, nimet ja numerotieto. Jos jaat esityksen opiskelijoille tiedostona, huolehdi että tiedostosi on nimetty kuvaavasti, dioilla on kuvaavat, uniikit otsikot ja dian elementtien järjestys vastaa visuaalista lukemisjärjestystä. Katso lisää kohdasta Tekstit. |
| 5. Ovatko diat käyttäjälle selkeitä? | Yksi dia = yksi pääasia. Huomioi käyttötarkoitus. Kun teet esitysmateriaalia, vältä suuria tekstimassoja. Esitä dioilla vain pääasiat ja huomioi tekstiin liittyvät ohjeistukset. Jaa monimutkainen ja pitkä sisältö usealle dialle. |
| 6. Käytätkö otsikkomuotoiluja? | Käytä PowerPoint ja Slides -ohjelmissa otsikkomuotoilujen sijasta diojen rakenteesta löytyviä otsikkokenttiä, joihin kirjoitetut tekstit ohjelma tunnistaa ja merkitsee automaattisesti otsikoiksi. Anna jokaiselle PowerPoint ja Slides-dialle myös kuvaava otsikko. Jos käsittelet samaa aihetta useammalla dialla ja haluat käyttää samaa otsikkoa, voit erotella otsikot kirjoittamalla niiden perään esim. järjestysluvun tai sarjaa kuvaavan luvun 1/n, 2/n, .. n/n. Tarkista lopuksi dian otsikot sekä sisältöjen lukemisjärjestys helppokäyttöisyyden tarkistus -työkalulla. |
| 7. Ovatko esityksen tekstin ja taustan värikontrastit riittävän suuret? | Valitse dian tekstin ja taustan värit siten, että niiden välillä on riittävän suuri kontrastiero eli teksti erottuu taustasta ja sitä on helppo lukea. Musta teksti valkoisella pohjalla erottuu parhaiten. Myös toisinpäin eli valkoinen tai hyvin vaalea teksti mustalla tai tummalla pohjalla erottuu hyvin. Käytä esimerkiksi (WebAIMin) Contrast Checker -työkalua värien tarkistamisessa. [2] |
| 8. Käytätkö esityksessä värejä ilmaisemassa tärkeyttä tai merkitystä? | Korosta tekstisisällön tärkeyttä värin sijasta lihavoinnilla. Värejä saa ja kannattaa käyttää viestin tehostamisessa, mutta niitä ei saa käyttää ainoana tiedon välittämisen keinona. Esimerkki: tekstissä ovat verbit vihreällä ja substantiivit sinisellä. Näin voi olla, mutta tieto pitää välittää lukijalle muullakin kuin vain visuaalisella tavalla, esim. verbin perässä on symboli, jolla on vaihtoehtoinen teksti (alt-teksti). |
| 9. Tukeeko esityksen tekstin muotoilu luettavuutta? | Suosi oman korkeakoulusi saavutettavia mallipohjia ja tutustu niitä koskeviin ohjeistuksiin. Mallipohjia käyttämällä ja ohjeita noudattamalla saat helpoimmin saavutettavat muotoilut omiin esityksiisi. Valitse fontit, fonttikoot ja muotoilu siten, että ne tukevat esityksen käyttötarkoitusta. Suosi fonttityypin valinnassa päätteettömiä sans serif-fontteja kuten Arial, Aptos, Tahoma, Trebuchet, Verdana. Käytä harkiten lihavointia (ks. myös kohta värien käytöstä tekstissä. Käytä diaesityksen teksteissä riittävän suurta fonttikokoa. Suositeltu PowerPoint ja Slides-diaesitysten fonttikoko leipäteksteihin on ainakin 24 ja otsikoihin 36, mutta sopiva koko voi vaihdella fonttityypin mukaan. |
| 10. Onko esitys helppokäyttöinen eri käyttäjille? | Tarkista lukemisjärjestys ja otsikkorakenne ennen jakamista. Hyödynnä esimerkiksi PowerPointin Helppokäyttöisyyden tarkistus –toimintoa. Tarjoa esitys tarvittaessa myös muussa muodossa (esim. Word tai HTML), jossa tekstin kokoa voi muuttaa. |
| 11. Tuleeko esitysgrafiikka osaksi videotallennetta? | Jos et ole varma, että käyttämässäsi mediajärjestelmässä tekstitys tulee videon alle, jätä esim. PowerPoint-dian alareunaan tyhjä tila tekstitystä varten, jotta tekstitys ei peitä mitään olennaista videolla. |
Lähteet ja lisätietoa
Tässä osiossa: ääniraidan ja tekstityksen kieli, tekstivastine, tekstitys, visuaalisten sisältöjen kuvailu, välkkyvä sisältö, tekstityksen sijainti
| Tarkastele videota ja ääntä näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| 1. Kerrotaanko videolla kuvailevasti kaikki videolla nähtävillä oleva sisältö (esimerkiksi PowerPoint-diat)? | Jos video sisältää visuaalisia elementtejä kuten PowerPoint-esityksiä puhuvan pään lisäksi, kuvaile puhumalla kaikki sisältö, jonka muuten vain näkevä katsoja voi nähdä. |
| 2. Onko videossa tekstitykset? | Videossa tulee olla sen ääniraitaa vastaava tekstitys. Tekstityksessä tulee kertoa myös videolla kuuluvat muut olennaiset äänet kuin puhe, esimerkiksi [herätyskello soi]. ]. Jos videolla vaihtuu puhuja, eikä se näy videolla, se pitää näkyä tekstityksessä, esim. ”Matti: ” On suositeltavaa käyttää erillistä tekstitystiedostoa, jos käyttämäsi julkaisualusta tarjoaa tämän mahdollisuuden. Erikseen tarjottavat tekstitykset on englanniksi Closed Captions (CC). Käyttäjä voi itse ottaa tekstityksen käyttöön tai poistaa ne käytöstä. Jos käyttämäsi julkaisualusta tukee closed captions -tekstityksiä, jotka käyttäjä voi itse ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä, valitse tämä vaihtoehto. Jos taas julkaiset videon sellaisessa ympäristössä, jossa ei ole tekstitystä tukevaa videosoitinta, liitä tekstitys videokuvan osaksi, jolloin tekstitystä ei saa enää muokattua, eikä sitä saa otettua pois päältä. Tämä on englanniksi Open Captions. |
| 3. Ovatko videon ääniraita ja tekstitys samalla kielellä? | Saavutettavassa videossa ääniraita ja tekstitys ovat samalla kielellä. Huomaa että käännöstekstitys ei tee videosta saavutettavaa käännöskielelle. [1] [2] Esimerkiksi, jos video on suomenkielinen ja sille on tarjolla tekstitys suomeksi ja englanniksi, video on saavutettava vain suomeksi. Englanninkielinen video on tehtävä erikseen, tai sille on tarjottava englanninkielinen tekstivastine tekstityksen lisäksi, koska tekstivastine on kuunneltavissa apuvälineellä, toisin kuin tekstitys. |
| 4. Onko äänitallenteesta/videosta tarjolla tekstivastine? | Äänitallenteella (esim. podcast) pitää aina olla tekstivastine. Myös videolle voi tehdä tekstivastineen, jos videon ääniraita ei yksinään ole saavutettava. Tekstivastine tarkoittaa (ääni- tai videotallenteesta) puhtaaksikirjoitettua tekstiversiota. [1] [2] Jos video sisältää vain kuvaa, eikä ollenkaan ääntä, videolle tulee tehdä joko tekstivastine tai ääniselite eli kuvailutulkkaus. Video voi myös toimia tekstin mediavastineena, jolloin sitä ei tarvitse tekstittää, mutta se tulee selvästi merkitä mediavastineeksi ja sen tulee löytyä tekstin välittömästä läheisyydestä. Teksti- tai mediavastineen tulee vastata sisällöltään sitä audiota, videota tai tekstiä, jolle se on vastine. Kummassakaan ei saa enempää tietoa kuin toisessa. Diaesitystä ei voi käyttää videon tekstivastineena, ellei esityksen teksti vastaa tarkasti videon puhuttua sisältöä. |
| 5. Onko videosi alareunassa tilaa tekstitykselle? | Jos esimerkiksi jaat koko ruudun koossa PowerPoint-esitystä videollasi, Powerpointin alareuna kannattaa jättää tyhjäksi, jotta mahdollinen tekstitys ei peittäisi mitään videolla. Joillakin alustoilla tekstin saa myös videon alle, jolloin tilaa ei tarvitse jättää. |
| 6. Onko videolla muita visuaalisia elementtejä, kuten puhujan nimi, alkutekstit tai lopputekstit. | Jos videolla esitellään visuaalisesti tietoa, kuten puhujan nimi tai alkutekstit, ne tulee kertoa ääneen. Videolla voi olla myös erillinen kuvailutulkkausääniraita, jos videosoitin tukee sitä. Jos videolla ei ole mahdollista olla kuvailutulkkausta, ja videosta tehdään versio, jossa kuvailutulkkaus että videon alkuperäinen audio ovat samalla ääniraidalla, kuvailutulkattu video julkaistaan omanaan ja linkki siihen tulee tarjota videon yhteydessä. |
| 7. Tuleeko videolla käytettyjen visuaalisten materiaalien (esim. PowerPoint-diojen) olla saavutettavia? | Kaikkien videolla näytettävien esitysmateriaalien kuten PowerPoint-diojen tulee olla visuaalisesti saavutettavia. Huomaa, että hyvä esitysmateriaali ei yleensä ole paras mahdollinen oheismateriaali. Oheismateriaalille ei riitä visuaalinen saavutettavuus, vaan sen pitää olla saavutettava muillakin tavoilla. Lue lisää muotoilusta ja värikontrasteista osioista Tekstit, Kuvat sekä Kaaviot ja infograafit. |
| 8. Eihän videosi aiheuta sairauskohtausta? | Videoilla ei saisi varoittamatta tulla vastaan mikä välkkyy nopeammin kuin 3 kertaa sekunnissa. Se saattaa aiheuttaa joillekin esimerkiksi migreenin tai epileptisen kohtauksen. Jos on tarpeen kuvata ilmiötä, joka välkkyy tiuhaan, on syytä tehdä siitä oma erillinen videonsa, ja varoittaa selkeästi videon yhteydessä ja itse videolla, että video sisältää välkettä, joka saattaa aiheuttaa sairauskohtauksen. |
Lisätietoa ja lähteet
[1] Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus | Saavutettavuusvaatimukset
Tässä osiossa: vaihtoehtoiset materiaalit, sisältöjen saavutettavuus, ympäristön käyttäminen eri ohjaimilla, navigoinnin tukeminen, ympäristön mukauttaminen, vaihtoehtoiset ohjaimet
| Tarkastele VR ja 360° -oppimateriaalia näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| 1. Onko VR/360°-oppimateriaalille tarjolla vaihtoehtoinen opiskelumateriaali joka on saavutettava? | Moniastillisen oppimateriaalin saattaminen saavutettavaan muotoon on haastavaa. Usein VR/360°-ympäristöt eivät ole täysin saavutettavia kaikille käyttäjille, jolloin vaihtoehtoisen opiskelumateriaalin tarjoaminen tulee kyseeseen. Saavutettavia vaihtoehtoja on monia, mutta valinnan tekemisessä on pohdittava mikä tukee parhaiten oppijaa ja mahdollistaa riittävän laajan syventymisen aiheeseen. Saavutettava vaihtoehto voi olla esimerkiksi tekstimuotoinen seloste siitä, mitä käyttäjä kokisi VR-ympäristössä, opetusvideo- tai ääniopastus, joka kuvailee virtuaaliympäristön sisältöä tai still kuvien sarja, mutta niiden soveltuvuus oppijalle on tärkeää selvittää etukäteen. [1] |
| 2. Onko sisällön suunnittelussa huomioitu tekstiä, värejä ja kuvia koskevat saavutettavuuskriteerit? | Tutustu edellisiin tarkistuslistoihin. |
| 3. Ohjeistetaanko käyttäjää miten ympäristössä navigoidaan ja miten tämän tulee edetä eri vaiheissa? | Käyttäjän riittävä ohjeistaminen on keskeistä moniaistillisissa oppimisympäristöissä. Ohjeista tulee käydä ilmi miten ympäristössä liikutaan ja miten käyttäjän toivotaan toimivan oppimisprosessin edistämiseksi. Etenemisen seurantaa on suositeltavaa käyttää oppimisprosessin kokonaisuuden hahmottamiseksi. Aktiviteettien alkuun ja loppuun voi lisätä ohjetekstin selostamaan etenemisen vaiheita. |
| 4. Onko käyttäjän mahdollista mukauttaa ympäristö itselleen sopivaksi? | Anna käyttäjän säätä äänentasoa, liikkeen nopeutta, poista tiettyjä visuaalisia efektejä tai muokkata näkymää tarpeiden mukaan. |
| 5. Onko näyttöpääteellä käytettävässä virtuaaliympäristössä mahdollista navigoida näppäinkomennoilla? | Näppäinkomennoilla navigoiminen on keskeinen saavutettavuusvaatimus. Tutustu korkeakoulussasi käytettävän VR/360°-oppimisympäristön saavutettavuusselosteeseen. Jos se ei mahdollista näppäimien avulla navigointia, huomaa ettet voi laittaa ko. alustalla olevia sisältöjä pakollisiksi ilman saavutettavaa vaihtoehtoa. |
| 6. Onko VR-lasien kanssa käytettäville ohjaimille tarjolla vaihtoehtoja? | Huomioi että erilaiset toimintarajoitteet voivat vaikuttaa ohjaimien käyttöön. Käyttäjän tarpeen mukaan vaihtoehtoisiksi ohjaimiksi voivat sopia esimerkiksi äänikomennot, katseenseuranta tai käsiliikkeet. |
Lisätietoa ja lähteet:
Tässä osiossa: e-kirjat, e-artikkelit, e-lehdet, PDF-tiedostot
| Tarkastele kurssikirjoja ja artikkeleita näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| 1. Onko kurssikirja tarjolla saavutettavassa digitaalisessa muodossa? | Tarkista korkeakoulusi kirjaston sivuilta onko kirja saatavilla e-kirjana tai äänikirjana. Kaikki e-kirjat eivät ole automaattisesti saavutettavia, joten voit tiedustella kirjastolta lisätietoa saavutettavuuden tasosta. Voit myös lähettää kirjastollesi hankintaehdotuksen saavutettavan version hankinnasta. Jos saavutettavaa kirjaa ei ole saatavilla, oppija voi tehdä hankintapyynnön saavutettavan kirjan luomisesta Celia-kirjastolta, jonka tuotantoaika on n. 3 kk. [1] |
| 2. Onko artikkelista saatavilla sähköinen versio, joka on saavutettava? | Tarkista korkeakoulusi kirjaston sivuilta onko artikkeli saatavilla e-artikkelina. Voit myös lähettää hankintaehdotuksen e-artikkelin hankinnasta. Jos jaat PDF-muotoisen artikkelin, tarkista että se on saavutettava Adobe Acrobat Pro:n [2] tai PDF Xchange Editorin avulla [3] [4] |
Lisätiedot ja lähteet:
[1] Saavutettavat kurssikirjat | Aalto-yliopisto
[2] Create and verify PDF accessibility, Acrobat Pro (helpx.adobe.com)
[3] What are Accessible PDFs and How Can I Create Them with PDF-XChange Editor? (pdf-xchange.com)
Tässä osiossa: kaavat, matemaattiset merkit
| Tarkastele matemaattisia merkkejä näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| 1. Mitkä työkalut/tiedostomuodot tukevat saavutettavia matemaattisia merkintöjä? | Ainakin Moodle, M365-toimistosovellukset (Word, PowerPoint, Excel, OneNote), EPUB3 ja nyt myös PDF 2.0 tukevat MathML:ää. Office-tuotteissa käytetään sisäisesti Office Math (OMML) -muotoa, mutta sinne voi tuoda ja sieltä voi viedä kaavat ulos LaTeX- ja MathML-muodossa. [1] LaTeX-tiedostoista saa tuotettua saavutettavia, tägättyjä PDF 2.0 -tiedostoja, joissa kaavat ovat MathML-muodossa. [2] Näitä voi jo käyttää opetuksessa. Huomaa, että arkistoissa on omat sääntönsä, eli voi olla että korkeakoulusi ei kirjasto ei vielä ota vastaan PDF 2.0 -tiedostoja. Huomaa, että MathML-koodi pitää aina ensin oikolukea ja mahdollisesti täydentää näkymättömillä merkeillä: Kaavaeditorit ja Latex-koodi eivät käytä näkymätöntä ”kertaa” -merkkiä ⁢ tai ⁢näkymätöntä ”funktion arvolla” -merkkiä ⁡ tai ⁡, joten nämä on tarvittaessa itse lisättävä. [3] |
| 2. Teetkö kaavoja Microsoft Office -työkaluilla? (Word, Excel, PowerPoint ja OneNote) | Käytä kaavojen luomisessa Equation Editor -työkalua. Siinä voit konvertoida LaTeX-koodia kaavoiksi, kun haluat tehostaa työtäsi. Jos et osaa LaTeX-koodia, käytä kaavaeditorissa Unicode-merkkejä. Jos mahdollista, älä konvertoi Microsoft Office -tiedostoja PDF-muotoon, vaan jaa ne opiskelijoille sellaisinaan. |
| 3. Julkaisetko matemaattisia merkkejä verkkosivuilla? | Käytä ensisijaisesti MathML-koodia kaavoille. Tuota MathML-koodi muunnoksen kautta esim. TeX-koodista. [4] Jos käyttämäsi julkaisualusta ei tue MathML-koodia, selvitä voitko lisätä kaavoja sisältävän sisällön linkillä saavutettavalle sivulle tai saavutettavana liitetiedostona. |
Lisätietoa ja lähteet
[1] LaTeX Support in Microsoft 365 (learn.microsoft.com)
[2] Accessible math in PDF – finally! (pdfa.org)
[3] Mitä muunnostyökalut eivät tee – Saavutettavat matemaattiset kaavat (samimaatta.fi)
[4] Tee matemaattiset kaavat saavutettavasti ja nopeasti TeXillä (ict.oulu.fi)
Jos teet LaTeX-tiedostosta PDF:n , on olennaista, että teet PDF:stä saavutettavan, tägätyn dokumentin. [1]
Tässä osiossa: LaTeX-tiedostot
| Tarkastele sisältöjä LaTeX-tiedostossa näiden kysymysten avulla: | Tee näin |
|---|---|
| 1. Onko kuville annettu vaihtoehtoinen teksti? | Graphicx-paketti mahdollistaa vaihtoehtoisten tekstien (alt-teksti) kirjoittamisen kuville. Tunnettu ongelma on kuitenki se, että alt-tekstit eivät aina siirry konvertoinnissa PDF-tiedostoihin. Tästä syystä tarkempi selite on suositeltavaa antaa leipätekstissä tai erillisenä liitteenä. Tiedostossa voisi myös kertoa, että kuvissa ei ole alt-tekstejä teknisten puutteiden takia ja niiden sisältö on kuvattu leipätekstissä. |
| 2. Onko tiedostossa piirroskuvia? | Kuvaile piirroskuvan sisältö erikseen leipätekstissä. Tällä hetkellä LaTeXin piirtotoiminnot eivät tue alt-tekstien antamista. |
| 3. Sisältääkö tiedosto matemaattisia merkkejä? | Voit tehdä LaTeX-tiedostostasi saavutettavan PDF-tiedoston, jossa kaavat ovat MathML:ää. Katso Matemaattiset merkit. Jos opiskelijat taitavat LaTeXin, voit myös jakaa LaTeX-tiedostot opiskelijoille sellaisenaan. Se on LaTeX-taitoiselle ruudunlukuohjelman käyttäjille melko saavutettava vaihtoehto. |
Lisätietoa ja lähteet:
Lisätietoa, palaute & viittausohjeet
Versio 3 / päivitetty 28.5.2026: Sivuston ruotsin- ja englanninkieliset versiot julkaistaan kesän 2026 aikana.
Päivitysvastuu ja tekijät: Sivuston päivittämisestä ja sisällöstä vastaa Anna-Liisa Mattila, (Oulun yliopisto), Satu Turkka (Itä-Suomen Yliopisto), Suvi Toivonen (Aalto-yliopisto), Jenni Torikka (Metropolia Ammattikorkeakoulu).
Palaute ja kehitysehdotukset: Tavoitat tarkistuslistan tekijät (listattu yllä) sähköpostitse: etunimi.sukunimi@organisaatio.fi (oulu.fi, uef.fi, aalto.fi ja metropolia.fi)
Jatkokäyttö ja lisenssi: Tarkistuslistaa saa jatkojalostaa oman korkeakoulun tarpeisiin seuraavan lisenssin ehdoin: CC BY-NC-SA 4.0 (Lisätietoa tästä lisenssistä)
Viittausohjeet: Mattila, A.-L., Turkka, S., Toivonen, S. & Torikka, J. (2025) Tarkistuslista oppimateriaalin ja digitaalisen sisällön saavutettavuudesta (Versio 3). Noudettu [päivämäärä]. Digivisio 2030
Tukipyynnöt oppimateriaalien saavutettavuusasioissa: Ota yhteyttä oman korkeakoulusi tukipalveluihin.