Kansalliset verkko-opetuksen laatukriteerit – tuore esiselvitys nyt luettavissa 

Yksi Digivisio 2030 –hankkeen tavoitteista on tukea opettajia digipedagogiikan kehityksessä ja muutoksessa kohti oppimisen tulevaisuutta.  

Esiselvitystyössä Jaana Koskela Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja Linda Mannila Åbo Akademista kartoittivat ajankohtaista tutkimusta verkko-opetuksen laadusta ja sekä kansallisesti että kansainvälisesti käytettyjä verkko-opetuksen laatukriteereitä. Esiselvityksessä esitetään ehdotus kansallisen verkko-opetuksen laatukriteeristön rakentamiselle.  

Verkko-opetuksen laadussa korostuu opiskelijalähtöisyys 

Esiselvityksessä käsitellään ajankohtaista kansainvälistä tutkimusta verkko-opetuksen laadusta opiskelijan, opettajan, itse kurssin ja organisaation näkökulmasta. Etenkin koronapandemian jälkeisessä tutkimuksessa korostuu laadun kehittäminen verkko-, monimuoto- ja hybridiopetuksessa. Esiselvityksessä todetaan, että tärkeitä näkökulmia laadun kehittämisessä ovat muun muassa opiskelijalähtöisyys, saavutettavuus sekä opettajan rooli. 

Esiselvityksessä kartoitetaan myös kansallisia ja kansainvälisiä verkko-opetuksen laadun arviointiin käytettyjä kriteeristöjä. Suomalaisista kriteeristöistä esiselvitykseen on valikoitunut eAMK, Oppimisen avoimuuden suosituksia ja OPH:n verkkomateriaalin laatukriteerit. Kansainvälisistä kriteeristöistä selvityksessä käsitellään EADTU E-xcellence, DigCompOrg ja DigCompEdu ja EOCCS: Verkkokurssien sertifiointi. 

Kansalliset verkko-opetuksen laatukriteerit avuksi laadun kehittämiseen  

Kansallisia verkko-opetuksen laatukriteereitä olisi esiselvityksen mukaan tarpeen ryhtyä rakentamaan muutamien reunaehtojen kautta. Ensimmäinen niistä on sitouttaminen, jota edistetään osallistamalla opettajia ja mahdollisesti myös oppijoita laatukriteeristön kehittämistyöhön. Myös kriteeristön helppokäyttöisyys, sen käyttöön annettu koulutus ja tuki sekä organisaatiotason velvoite kriteeristön käyttöön edistäisi sitoutumista. Kriteeristön käytettävyyteen ja tekniseen toteutukseen on syytä kiinnittää huomiota, jotta sen käytöstä tulee jouheva osa opettajan arkea.  

Esiselvityksen mukaan on tärkeää, että laatukriteeristö pohjautuu tutkimustietoon ja että sitä päivitetään säännöllisesti. Myös muita kansallisia ja kansainvälisiä kriteeristöjä on hyvä hyödyntää kansallisen laatukriteeristön laadinnassa.  

Tutustu esiselvityksen tiivistelmään: lataa materiaali.  

Esiselvityksen pohjalta yhteisiä laatukriteereitä työstetään korkeakouluja osallistaen. Tarkoituksena on laajentaa laatukriteereitä koskemaan myös pieniä osaamiskokonaisuuksia, moduuleja, avointa oppimista ja MOOCeja. Jatkotyöstöä tehdään digipedagogiikan asiantuntijan Satu Hakanurmen johdolla korkeakoulujen kanssa lokakuusta 2022 lähtien.  

Lue raportti laatukriteereistä: lataa materiaali.