Minkälaista oppimisalustoihin liittyvää yhteistyötä korkeakoulut voisivat tehdä Digivisio 2030 -hankkeessa? Tähän kysymykseen etsi vastauksia keväällä 2023 käynnistynyt esiselvitys. Aihe on tärkeä, koska oppimisalustojen rooli on kasvanut ja niiden opetuskäytössä on otettava huomioon monia erilaisia tarpeita. Jatkossa oppijat voivat myös valita entistä joustavammin opintoja eri korkeakoulujen tarjonnasta, joten heidän on pystyttävä sukkuloimaan alustojen välillä vaivattomasti.
Esiselvitys kartoitti, miten oppimisalustayhteistyö voisi parantaa oppijan kokemusta ja tukea opettajien sekä hallinnon työtä. Ideana oli tuottaa ratkaisuehdotuksia ja tunnistaa myös seikkoja, joita pitäisi selvittää vielä tarkemmin.
Oppimisalustat ovat ohjelmistoja, joita korkeakoulut käyttävät opetuksessa. Niitä ovat esimerkiksi Moodle, Itslearning, Canvas ja Open LMS. Esiselvityksen tavoite oli hakea nimenomaan sellaisia ratkaisuja, joista on hyötyä minkä tahansa oppimisalustan käyttäjille.
Kymmenet asiantuntijat kartoittivat yhdessä nykytilaa
Selvitystä pohjustettiin touko–kesäkuussa 2023 neljällä työpajalla, joissa kerättiin tietoa oppimisalustojen nykytilasta ja tulevaisuuden tavoitteista. Työpajoihin ilmoittautui yhteensä 85 henkilöä eri korkeakouluista.
Osallistujat pohtivat, miten oppimisalustoille voitaisiin rakentaa sisältöjä yhdessä, kuinka oppijat kirjautuvat palveluihin ja minkälaista tukea he tarvitsevat. Keskustelujen pohjalta hahmoteltiin neljä kehityskohdetta. Niissä yhteistyö voisi tuottaa korkeakouluille lisäarvoa ja parantaa oppijan kokemusta.
Kehityskohteet koskivat oppimisalustayhteistyön välineitä, oppijan palvelupolkua eri järjestelmien välillä ja yhtenäisen käyttäjäkokemuksen parantamista sekä yhteistyöhön liittyvien sopimushaasteiden ratkomista.
Esiselvittäjät kiteyttivät kaksi kehittämissuositusta
Kehittämisehdotukset esiteltiin Digivision ohjausryhmälle elokuussa. Ohjausryhmä piti etenkin oppijan yhtenäisen kokemuksen edistämistä tärkeänä, ja kommenttien pohjalta esiselvittäjät kiteyttivät kaksi kehittämissuositusta jatkotyöstöä varten.
Ensimmäinen kehittämissuositus on oppijoiden yhtenäistä kokemusta tukevien mallien ja ohjeistuksen tuottaminen. Oppijan on helpompi keskittyä opiskeluun, kun hän liikkuu eri korkeakoulujen oppimisalustojen välillä ja käyttökokemus niistä on yhtenäinen. Tätä voidaan tukea tunnistamalla hyviin ja huonoihin käyttökokemuksiin liittyviä seikkoja sekä muotoilemalla ”rautalankamalleja”, jotka yhtenäistävät verkkokurssien elementtejä, eli esimerkiksi suoritusohjeita, arvioinnin kuvauksia ja yhteydenottotapoja.
Toinen kehittämissuositus koskee oppijan sujuvaa liikkumista Opin.fi-palvelusta eri korkeakoulujen hallinnoimille oppimisalustoille ja alustojen välillä. Siirtymisen tulisi olla yksinkertaista, selkeää ja toimivaa. Korkeakouluille syntyisi tällöin vähemmän tarvetta opastamiseen, ja oppijat olisivat tyytyväisempiä. Tavoitteeseen päästäisiin selvittämällä nykyisten prosessien pulmia esimerkiksi tunnistautumisessa, tekemällä tarvittavat määritykset ja muotoilemalla lopuksi oppijan kokemusta parantava palvelupolku.
Ohjausryhmä valitsi kehityskohteen vuodelle 2024
Korkeakoulujen asiantuntijat kommentoivat kehityssuosituksia syyskuussa Howspace-alustalla, minkä jälkeen Digivision ohjausryhmä käsitteli niitä kokouksessaan. Ohjausryhmä päätti, että jatkotyöstöön valitaan suositus 1 eli oppijan yhtenäisen kokemuksen edistäminen. Kun kaikilla oppimisalustoilla muotoillaan tietyt elementit samankaltaisiksi, oppijan kokemus paranee ja samalla myös digipedagogiikan laatukriteerejä voidaan tuoda käytäntöön. Korkeakoulut pystyvät hyödyntämään yhteisiä malleja nopeasti.
Ohjausryhmä piti myös suositusta 2 tärkeänä mutta katsoi, että siihen kannattaa palata myöhemmin. Seuraavaksi lähdetään siis yhdessä korkeakoulujen kanssa työstämään oppijan yhtenäisen käyttökokemuksen elementtejä. Tämä osatoteuttajatyö tapahtuu vuoden 2024 aikana.
Oppimisalustayhteistyötä koskeva esiselvitys tuotti lopullisten kehityssuositusten lisäksi paljon arvokkaita näkemyksiä korkeakoulujen asiantuntijoilta.
Esiselvityksen tekivät osatoteuttajat Anni Rytkönen Aalto-yliopistosta ja Matti Strengell Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Digivision hanketoimistosta työhön osallistuivat projektipäällikkö Kalle Huhtala ja hankepäällikkö Tuula Heide.
Lisätietoja
Selvityksen rapotti on avoin kaikille korkeakouluille. Sivusto vaatii kirjautumisen.