Digivisio 2030 -hankkeessa on selvitetty keinoja tukea erilaisten oppijoiden opiskelukykyä jatkuvan ja joustavan oppimisen polulla. Korkeakoulujen asiantuntijat ovat tuottaneet osatoteutustyönä raportin, joka esittelee keinoja opiskelukyvyn tukemiseen. Raportissa tarkastellaan erilaisia oppimisympäristöjä digimaailmaympäristöstä kasvokkain tapahtuvaan opetukseen. Esiselvityksen ovat laatineet Ville Nevalainen Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Leena Penttinen Jyväskylän yliopistosta.
Esiselvityksen raportti suosittelee korkeakouluille toimenpiteitä ja nostaa esille hyviä käytäntöjä. Se myös esittelee, minkälaista opiskelukykyyn liittyvää yhteistyötä erilaisissa verkostoissa tehdään nyt jo. Lisäksi raportti antaa ehdotuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Hyvän pohjan opiskelukyvyn pohtimiseen ja henkilöstön kouluttamiseen tarjoaa YTHS:n sivuilla oleva opiskelukykymalli, jota voi hyödyntää myös koulutuksen kehittämisessä ja korkeakoulun strategisessa johtamisessa.
Mitä korkeakoulut tekevät nyt jo opiskelukyvyn tukemiseksi?
Esiselvityksessä nousi esille, että korkeakoulut tekevät nyt jo monenlaisia toimenpiteitä opiskelukyvyn tukemiseksi: uraohjausta on kehitetty, vertaistukea on saatavilla, opintojen pariin palaamista tuetaan ohjauksella ja lisäksi oppijoille on kerätty erilaisia vinkkejä opiskelutaitojen edistämiseksi. Korkeakoulut ovat laatineet myös vuoden 2022 aikana omia saavutettavuussuunnitelmiaan. Oppimisanalytiikkaan keskittyviä hankkeita on toistaiseksi ollut vähän, ja niissä testatut käytännöt ovat jääneet usein korkeakoulukohtaisiksi.
Raportissa suositellaan korkeakouluja järjestämään monipuolista vertaistoimintaa oppijoille, kehittämään HOPS-ohjausta sekä jäsentämään opiskelutaitojen tuen käytännöt opintopolun jatkumolle. On tärkeää ottaa mukaan opiskelijat ja henkilökunta suunnittelemaan oppimisympäristöjä. Lisäksi henkilöstön osaamista useissa opiskelukykyyn liittyvissä osa-alueissa – kuten uraohjauksen työvälineet – kannattaa lisätä.
Esiselvityksessä nousi myös esiin, että Digivisio 2030 -hankkeella voisi olla roolia esimerkiksi opiskelukykymallin räätälöimisessä jatkuvan oppimisen kontekstissa, modulaarisen HOPS-työkalun rakentamisessa ja digitaalisten alustojen kehittämisessä opiskelijoiden kohtaamista varten. Digivisio voisi myös auttaa tunnistamaan tekoälyn ja oppimisanalytiikan mahdollisuuksia opiskelukyvyn tukemisessa. Saavutettavuuden edistämisessä korkeakoulujen on tärkeää tehdä yhteistyötä jakamalla hyviä käytäntöjä.
Verkostot ja tutkimukseen pohjautuva kehittämistyö ovat avainasemassa
Yhteenvetona esiselvityksen raportti suosittaa, että elinikäinen ohjaus huomioidaan kokonaisvaltaisesti Digivisio 2030 -hankkeessa. Esimerkiksi jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjottimen kehittämisessä on hyvä ottaa huomioon kansallisessa elinikäisen ohjauksen strategiassa esitetyt periaatteet. Digivisio voi osallistua eriarvoisuuden purkamiseen tarkastelemalla kriittisesti digitaalisten ratkaisujen eettisyyttä ja sitä, miten ne vaikuttavat koulutuksellisen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämiseen.
Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon tähän mennessä tehty pitkäjänteinen tutkimusperustainen kehittämistyö, kun henkilöstölle suunnitellaan digipedagogisia koulutuksia. Kehittämistyötä on tehty niin yksittäisissä korkeakouluissa kuin valtakunnallisestikin. Digipedagogiset koulutukset lisäävät opetuksen ja ohjauksen laatua vain, jos henkilöstön osaaminen on kestävällä tutkimusperustaisella pohjalla.
Kansallisessa Digivisio 2030 -hankkeessa pyritään selvittämään erilaisia mahdollisuuksia tukea opiskelukykyä digitaalisessa ympäristössä. Digipedagogiikan asiantuntijat tekevät tiivistä moniammatillista yhteistyötä digipalvelun suunnittelun eri vaiheissa. Digivision hankkeen keskiössä opiskelukykyä tarkastellaan erityisesti jatkuvan oppijan näkökulmasta. Keskeisiä teemoja hankkeen edetessä tulevat olemaan muun muassa saavutettavuuden edistäminen ja opiskelutaitojen tukeminen. Lisäksi opiskelukyvyn tukemista edistetään ohjauksen teemaryhmän työskentelyssä.
Lisätietoja antaa:
Tuula Heide-Savolainen, hankepäällikkö, digipedagogiikka, tuula.heide-savolainen(at)csc.fi