Katse 2025 jälkeiseen aikaan – Digivision seuraavan vaiheen teemat tarkentuvat

Kun Opin.fi-palvelu julkaistaan vuonna 2025, se ei vielä ole lopullisessa muodossaan. Kehitystyö jatkuu ja pikkuhiljaa katsetta on käännetty yhdessä korkeakoulujen kanssa myös julkaisun jälkeiseen aikaan. Mihin hanke keskittyy Opin.fin julkaisun jälkeen?

Kolme teemaa ohjaavat tekemistä tulevaisuudessa

Digivisio2030 -hanke rakentuu vaiheittain. Ensimmäinen näistä on käynnissä parhaillaan: vuosina 2021–2024 on keskitytty erityisesti ratkaisuihin, joilla tuetaan jatkuvan oppijan mahdollisuuksia löytää korkeakoulujen opetustarjonnasta itselleen sopivaa ja omia tavoitteita tukevia sisältöjä.

Korkeakoulut päättivät jo viime vuoden puolella kolme teemaa, joita Digivisio tulee tulevaisuudessa edistämään.

Tuleviksi teemoiksi valikoituivat seuraavat:

• Teema 1: Opin.fi palvelee ja luo arvoa oppijoille ja organisaatioille tietoon pohjautuen
• Teema 2: Opin.fi mahdollistaa korkeakoulujen välistä opetusyhteistyötä tavalla, joka tarjoaa jatkuvalle oppijalle ja tutkinto-opiskelijalle entistä laajemman opintotarjooman. Palvelu tukee opetuksen toteuttamista laadukkaammin ja resurssiviisaasti.
• Teema 3: Opin.fi -palvelu houkuttelee kansainvälisiä oppijoita korkeakoulujen tarjonnan pariin. Digivisio tukee korkeakoulujen kiinnittymistä kansainvälisiin korkeakouluverkostoihin.

Vararehtoreiden haastatteluilla haettiin tarkennusta teemoihin

Tänä keväänä teemoja on tarkennettu, ja niiden edistämiseksi vaativaa kehitystyötä on arvioitu sekä hanketoimiston sisällä että yhdessä korkeakoulujen kanssa. Osana tätä tarkentamista haastateltiin korkeakoulujen opetuksesta vastaavia vararehtoreita ja organisaatioasiakkaiden palvelemiseen perehtyneitä asiantuntijoita, jotka pääsivät jakamaan näkemyksensä eritysesti teemojen 1 ja 2 arvosta ja priorisoinnista. Millainen kuva hankkeen seuraavan vaiheen teemoista sitten haastatteluissa syntyi?

Pienet osaamiskokonaisuudet tukevat osaamisen täydentämistä

Vastauksissa painottui, että koulutustarjontaa voitaisiin tulevaisuudessa tuoda vielä entistä laajemmin esille korkeakoulujen yhteiselle alustalle: mukaan lukien uudenlainen jatkuvan oppimisen tarjonta, kuten pienet osaamiskokonaisuudet.

Korkeakoulupoliittinen tavoite on vähentää rinnakkaisten korkeakoulututkintojen suorittamista silloin kun osaamista voidaan täydentää muulla tavalla. Tässä tavoitteessa jatkuva oppiminen ja esimerkiksi pienet osaamiskokonaisuudet nähdään yhtenä ratkaisuna. Haastateltavat painottivat myös haku- ja suosittelutoimintojen edelleen kehittämistä, jotta oppijat löytävät itselleen merkityksellistä sisältöä.

Jatkuvista oppijoista tutkinto-opiskelijoihin

Myös tutkintoon johtavan koulutuksen tarjonnan tuominen yhteen paikkaan nähtiin tärkeänä, erityisesti kun Campus Online -sivusto lopetetaan vuoden lopulla. Digivisio lähti kehittämään palveluita korkeakoulujen yhteistyölle erityisesti jatkuvan oppimisen näkökulmasta, mutta nyt tarve nähdään entistä selkeämmin myös tutkintokoulutuksen puolella.

Tutkintokoulutuksen tuomiseen yhteiselle alustalle liittyy runsaasti korkeakoulujen väliseen sopimiseen liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi opintojen hyväksiluku. Haasteista huolimatta tutkinto-opiskelu ja korkeakoulujen laajempi koulutusyhteistyö nähdään tärkeinä korkeakoulujen tulevaisuuden kehityssuuntina.

Yritysasiakkaiden tarpeet on tunnistettu

Haastateltavilla oli varsin yhtenäinen näkemys siitä, että yritysasiakkaita pitäisi pystyä palvelemaan tulevaisuudessa entistä yksilöllisemmin, mm. räätälöimällä sisältöjä enemmän yksittäisen yrityksen tai muun työnantajan tarpeisiin. Myös yritys- tai organisaatioasiakkaille pitäisi olla selkeät ”opintopolut” joiden avulla henkilöstön osaamista voi kehittää siten, että osaaminen vastaa organisaation strategisiin tarpeisiin.

Data avuksi koulutuksen kehittämiseen

Haastateltavilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään Opin.fi-palvelun kautta tulevaisuudessa saatavasta datasta ja sen hyödyntämisestä. Datan arvo ja merkitys korkeakoulujen opetuksen ja koulutuksen kehittämiselle on tunnistettu, mutta konkreettiset mahdollisuudet sen hyödyntämiseksi askarruttavat vielä. Yksi haastattelujen johtopäätöksistä olikin se, että korkeakoulujen kanssa täytyy vielä tarkemmin käydä läpi datan ja analytiikan mahdollisuuksia.

Yhdessä päästään pidemmälle kuin yksin

Haastatteluista piirtyi kuva, jossa korkeakouluilla on vahva tahto kehittää yhteistyötä opetuksessa ja koulutuksessa ja hyödyntää yhdessä rakennettuja palveluita. Samalla kaikkia näiden ratkaisujen tuomia mahdollisuuksia ei vielä ole välttämättä ehditty pohtia yhdessä, eikä välttämättä korkeakoulujen sisälläkään. Tätä työtä on hyvä edistää korkeakoulujen yhteistyössä, sillä tässäkin pätee vanha viisaus siitä, että yhdessä pääsee pidemmälle kuin yksin.

Hankkeen seuraavan vaiheen tiekartta tarkentuu vielä syksyn aikana. Hankkeen Yleiskokous priorisoi toukokuussa hankkeen seuraavan vaiheen tavoitteita siten, että fokus on erityisesti palvelun datapohjaisessa kehittämisessä ja korkeakoulujen sopimuspohjaisen opetusyhteistyön kehittämisessä, eli vahvasti teemoissa 1 ja 2.

Kansainvälisyyttäkään ei ole unohdettu; Digivisio tulee seuraamaan tarkasti kansainvälisen, ja erityisesti eurooppalaisen, korkeakoulukentän kehitystä. Korkeakoulujen yhä tiivistyvä yhteistyö Euroopassa tulee vaatimaan myös yhteisiä digitaalisia ratkaisuja, joiden edistämisessä Digivisiollakin on rooli. Kehitettävää siis riittää ja korkeakoulujen hyvin edennyt yhteistyö Digivisiossa saa jatkoa.

Solita haastatteli kevään aikana yhteensä 14 henkilöä, jotka edustivat kahdeksaa korkeakoulua sekä yliopisto- että AMK sektorilta. Haastateltavat olivat rehtoreita, koulutuksen johtajia tai koulutuksen vararehtoreita, jatkuvan oppimisen asiantuntijoita ja muita koulutuksen asiantuntijoita tai johtajia.