Uutinen 
Kun opinnoissa karttuvaa osaamista kuvataan samankaltaisilla termeillä, siitä hyötyvät niin oppijat kuin työnantajatkin. Jatkuvan oppimisen tarjontaa on vaivatonta vertailla eri korkeakoulujen välillä.
Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat luonnostelleet ensimmäisen version yhteisiksi osaamisen kuvaamisen periaatteiksi. Niiden avulla koulutusten sisältöjä pystytään kuvaamaan jatkossa riittävän samankaltaisin termein. Silloin oppijat ja työnantajat pystyvät vertailemaan eri korkeakoulujen tarjontaa keskenään – sekä tunnistamaan, minkälaista osaamista opinnoista karttuu.
Periaatteet on tarkoitettu korkeakoulujen sisäiseen käyttöön: opetussuunnitelmien tekijöille ja henkilöille, jotka muotoilevat esimerkiksi jatkuvan oppimisen tuotteita. Ne auttavat hahmottamaan, miten kurssien sisältöjä ja arviointikriteerejä kannattaa sanoittaa.
– Digivision osatoteuttajat ovat laatineet periaatteet tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen OPS-vastuuhenkilöiden kanssa, kertoo Digivisio 2030:n hankepäällikkö Tuula Heide.
Miksi yhteistä osaamisen kuvaamisen kieltä tarvitaan?
Punaisena lankana periaatteiden luonnostelussa ovat olleet jatkuvan oppijan tarpeet. Minkälaisia kuvausten pitää olla, jotta oppija pystyy helposti vertailemaan eri korkeakoulujen tarjontaa Opin.fi-palvelussa? Entä ovatko sanamuodot linjassa työelämässä käytettävän osaamiskielen kanssa?
Hyvät kuvaustiedot auttavat oppijaa oivaltamaan, mistä opinnoista olisi hänelle hyötyä. Samalla ne tukevat korkeakouluja ohjauspalvelujen kehittämisessä. Yhteiset opintosuoritusten arviointikriteerit puolestaan lisäävät läpinäkyvyyttä ja oppijoiden yhdenvertaisuutta.
Kuvausten virtaviivaistaminen helpottaa myös osaamisen tunnustamista ja ristiinopiskelua. Tällöin korkeakoulujen opetusyhteistyö on vaivattomampaa. Jaetut kansalliset pelisäännöt mahdollistavat lisäksi kurkottamisen kansainvälisille areenoille: esimerkiksi yhteistyön EU:n korkeakoulualliansseissa.
Näin periaatteiden ensimmäinen versio muotoiltiin
Korkeakoulujen yhteinen projekti käynnistyi Digivision osatoteutuksena kevätlukukauden 2024 lopussa. Se oli jatkoa esiselvitykselle, jossa oli jo kartoitettu osaamisen kuvaamisen nykytilannetta.
Projektin aikana käytiin keskusteluja sidosryhmien kanssa ja tunnistettiin verkostoja, joihin on hyvä pitää yhteyttä. Sellaisiksi havaittiin esimerkiksi KouKe, Digipedaverkosto, Pedaforum, OHA-Forum, AMK-OHA, Funidata ja Peppi-konsortio sekä Digivisio.
Syksyn 2024 mittaan projekti eteni mallikkaasti. Osatoteuttajat hioivat yhteisiä osaamisen kuvaustiedon periaatteita OPS-verkoston kanssa. Ohjausta työlle haettiin Digivision ohjausryhmästä.
Lopputuloksena oli periaatteiden ensimmäinen versio. Se pitää sisällään mallin, jota korkeakoulut voivat hyödyntää osaamistavoitteiden kuvaamisessa. Periaatteet tarjoavat apua myös osaamistavoitteiden määrittelyyn. Työtä on viitoittanut osaamisperustaisuuden idea, joka korostaa yksilön aktiivista roolia oppijana.
OPS-verkosto viilaa periaatteita eteenpäin
Korkeakouluja suositellaan nyt päivittämään omat OPS-ohjeensa yhteisten periaatteiden mukaisiksi. Periaatteiden hiominen kuitenkin jatkuu edelleen. Siinä tärkeä rooli on OPS-vastuuhenkilöiden verkostolla. Digivision ohjausryhmä on linjannut, että verkosto toimii jatkossa korkeakouluvetoisesti. Digivision hanketoimisto on tukenut sitä työssään maaliskuun 2025 loppuun asti.
Kuluvana vuonna verkoston suositellaan perehtyvän osaamisprofiilien kehittämiseen, pienten osaamiskokonaisuuksien tasoluokitteluun, eurooppalaiseen ESCO-luokitusjärjestelmän hyödyntämiseen ja työelämän osaamissanoituksiin. Urakat on tärkeää sovittaa samaan tahtiin muiden kehitysprojektien kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi VIRTA-uudistus, Digivision oma Osaamispolku-palvelu, EU-allianssien toimet sekä opintojärjestelmien Sisun ja Pepin kehittäminen.
Osatoteuttajat suosittelevat, että rehtorineuvostot Arene ja Unifi ohjaisivat jatkossa osaamisen kuvaustietojen kehittämistä ja eri verkostojen työnjakoa siinä. Yhteistyön koordinoinnille on myös tärkeää turvata riittävät resurssit.
– Yhteisten periaatteiden luonnostelu on käynnistynyt hienosti. Se edistää vahvasti Digivision tavoitetta nostaa Suomi joustavan oppimisen mallimaaksi, hankepäällikkö Tuula Heide kiteyttää.
Osaamistiedon kuvaamista koskevan raportin ovat laatineet osatoteuttajat Outi Wallin (Tampereen ammattikorkeakoulu), Antti Laitinen (Jyväskylän yliopisto) ja Anu Pruikkonen (Lapin ammattikorkeakoulu). Työssä ovat olleet mukana myös Digivision hanketoimistosta Tuula Heide, Vilho Kolehmainen ja Sini Hakala sekä korkeakoulujen OPS-vastuuhenkilöiden verkosto.