Digivisiolla on tavoite: vuonna 2030 jatkuva oppiminen ja osaamisen täydentäminen ovat luonteva osa yhteiskuntaa. Hanke käynnistää korkeakoulujen arjessa muutoksia, jotka edellyttävät sekä käytännön toimenpiteitä ja määrätietoista johtamista tavoitteita kohti. Tästä tarpeesta sai alkunsa lokakuussa 2022 toimintansa startannut muutoskoordinaattoriverkosto, joka on lähtenyt luotsaamaan korkeakouluja muutoksessa.
Vuosi sitten lokakuussa käynnisteltiin Digivisio 2030 -hankkeen muutoskoordinaattoriverkoston toimintaa. Tuolloin hankkeessa mukana olevat 37 korkeakoulua nimesivät omat muutoskoordinaattorinsa, joiden tehtävä on koordinoida muutokseen liittyviä asioita omissa kouluissaan.
Hanke ei johda korkeakoulujen muutostyötä, mutta verkosto on keino tarjota siihen tarvittavaa tukea ja apua. Muutoskoordinaattorit ovat siis keskeisiä toimijoita niin hankkeen kuin korkeakoulujen kannalta.
”Korkeakoulut määrittävät itse tavoitteensa sekä miten ja milloin ne ottavat käyttöönsä Digivisiossa kehittäviä palveluita. Muutosohjelman kautta voimme kuitenkin tukea korkeakouluja sekä muutossuunnitelmien tekemisessä että kehitettyjen ratkaisujen käyttöönotossa”, kertoo tiiminvetäjä Erika Maliranta.
Fokus jatkuvan oppimisen koulutustuotteiden tunnistamisessa ja kehittämisessä
Kuluneen vuoden aikana muutoskoordinaattorit ovat keskittyneet erityisesti muutostiedon tuottamiseen, vaikutusten tunnistamiseen sekä oman korkeakoulun muutostavoitteiden asettamiseen. Tämä työ on luonut pohjan myös muutossuunnitelmille, jotka ovat korkeakouluille työkalu valitsemiensa askelten edistämisessä.
Olennainen osa niin Digivisio-hanketta kuin myös korkeakoulujen omia tavoitteita, on ollut jatkuvan oppimisen kehittäminen korkeakoulujen koulutustuotteena. Kuluneen vuoden aikana fokus on ollut esimerkiksi muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen tunnistamisessa ja niihin liittyvien prosessien kehittämisessä, kuten esimerkiksi tutkimuksen ja kehittämisen kautta saatavan uuden tiedon jakaminen Digivision tarjottimella.
”Sinänsähän muutosohjelma ei välttämättä tuo korkeakouluille valtoimenaan uutta, vaan teemat saattavat olla muutenkin jo tunnistettu korkeakouluissa. Moni on sanonut, että Digivisio on tuonut lisävauhtia tekemiseen, joka on ollut meneillään tai tuloillaan”, Maliranta sanoo.
”Esimerkiksi muutossuunnitelmien kautta on saatu selkeä suunta, aikataulut ja vastuut, jotka tarkentuvat edelleen, kun suunnitelmia loppuvuoden aikana vielä jatkotyöstetään”, kertoo projektipäällikkö Eeva-Leena Forma.
Verkostoista voimaa kehittämiseen
Muutoskoordinaattorit ovat mukana noin 50–100 prosentin työosuudella, ja verkoston yhteiselle toiminnalle hankkeen kanssa on varattu viikoittain seitsemän tuntia. Lisäksi verkosto toimii itsenäisesti ja aktiivisesti, ja toinen toistaan tukien. Parhaiden käytäntöjen lisäksi jaossa on vertaistukea, silloin kun sitä tarvitaan.
Myös korkeakoulujen omat sisäiset verkostot ovat merkittävässä roolissa. Sisäinen verkostotyö kokoaa korkeakoulun monialaisen kehittämisosaamisen yhteen, ja usein eri toimijoilla on jo omat yhteytensä Digivisio-hankkeeseen erilaisten työryhmien, pilottien, koulutusten ja webinaarien kautta. Näiden sisäisten verkostojen ja niiden roolien tunnistaminen muutoksessa on ollut myös tärkeä osa valmistelevaa työtä ensimmäisen toimintavuoden aikana.
”Korkeakoulujen omat verkostot ovat myös keskeisessä roolissa, sillä niissä muutos saa oman korkeakoulun sanoituksen. Niiden kautta tavoitteet muuttuvat todeksi niin opetuksessa, tutkimuksessa kuin erilaisissa tukipalveluissa”, Forma toteaa.
Katse kohti käyttöönottoja
Toinen muutoskoordinaattoritoiminnan vuosi on käynnistetty siirtämällä katsetta konkreettisemmalla tasolla kohti tulevaa. Nyt tehtävät toimenpiteet tukevat korkeakoulujen siirtymistä kohti jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjottimen käyttöönottoa.
”Kun vuoden päästä tarkastelemme työtämme, alamme jo nähdä, miten tavoitteet muuttuvat todeksi. Ei vain korkeakouluissa, vaan myös tarjottimen palvelussa”, Forma summaa.