Haastattelujen perusteella oppijat tahtovat hallita datansa käyttöä mutta saada myös inspiroivia yllätyksiä.
Mitä ominaisuuksia oppijat toivovat korkeakoulujen yhteiseltä Opin.fi-palvelulta? Tähän kysymykseen Digivisio 2030 etsii vastauksia haastattelemalla laajaa oppijoiden joukkoa. Mukana on eri-ikäisiä, eri puolilla Suomea asuvia ja eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä.
Haastateltaviksi on etsitty henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita osaamisen kehittämisestä – ja kenties jo harkinneet tai suorittaneet avoimia korkeakouluopintoja. Kartoittamalla heidän toiveitaan ja tarpeitaan varmistetaan, että tulevaisuudessa lanseerattava Opin.fi palvelee jatkuvia oppijoita mahdollisimman hyvin.
– Kun korkeakoulut sopivat Digivisio 2030:n tavoitteista, silloin jo kirjattiin lähtökohdaksi, että oppijan hyöty on aina kehittämisen keskiössä, kiteyttää hankkeen projektipäällikkö Heini-Maari Kemppainen.
Haastattelut vahvistavat, että Digivisio ratkaisee todellista ongelmaa
Oppijoiden haastatteluja on tehty syksystä 2021 lähtien noin 60 kappaletta. Ne ovat osoittaneet, että korkeakoulut ratkaisevat yhteisellä Opin.fi-palvelullaan relevanttia pulmaa.
– Jatkuvat oppijat käyttävät paljon aikaa siihen, että he vertailevat eri korkeakoulujen sivuilta löytyvää tarjontaa ja rustailevat vihkoon muistiinpanoja kursseista, Kemppainen kertoo.
Haastatteluissa oppijoilta on tiedusteltu näkemyksiä alustaviin ideoihin tai varmistettu vaikkapa jonkin Opin.fi-palvelun ominaisuuden toimivuutta. Kemppaisen mukaan esille on tullut, että oppijat tahtovat löytää vastauksia esimerkiksi siihen, paljonko opinnot vievät aikaa tai voiko niitä tehdä vain viikonloppuisin.
Erilaisia oppijoita alanvaihtajista konkareihin
Oppijaymmärrystä kartuttavat palvelumuotoilun ammattilaiset Jonna Saarinen ja Panu Puukari Digivision kumppanilta Solita Oy:ltä. Haastateltavia etsitään sekä LinkedInistä että Solitan Kokemusagentit-Facebook-ryhmästä.
– Haastattelut auttavat tunnistamaan, minkälaiset toiminnot tai sisällöt ovat oppijalle hyödyllisiä. Olemme esimerkiksi huomanneet, että on tärkeää pystyä poimimaan opintoja suosikiksi. Silloin päätöstä ilmoittautumisesta ei tarvitse tehdä heti, Saarinen havainnollistaa.
Opin.fi-palvelun on myös vastattava erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Jotkut haluavat suorittaa pieniä opintoja työn ohella, jotkut taas laajoja kokonaisuuksia vaikkapa alanvaihto mielessä. Kun osalla oppijoista on jo mielessä tietty kurssi, osa vasta tutkailee tarjontaa.
– Haluamme huomioida hyvinkin erilaiset ryhmät digipalvelun muotoilussa, Puukari sanoo.
Oppijat tahtovat hallita dataansa mutta myös yllättyä
Haastateltavat pääsevät myös kertomaan mielipiteensä esimerkiksi käyttöliittymän toimivuudesta, terminologian ymmärrettävyydestä ja siitä, minkälaisia suodattimia hakutulossivulle tarvittaisiin. Haastattelujen perusteella oppijat antavat ison painoarvon vertaisten kokemuksille ja sille, että samoja tietoja ei joudu kirjoittamaan moniin eri paikkoihin. Lisäksi he tahtovat valita, mitä dataa palvelu käyttää suositusten pohjana – jos on esimerkiksi aikaisemmin opiskellut tiettyä alaa, sitä ei välttämättä halua nähdä suositusten joukossa.
– Myös sitä arvostetaan, että tarjotaan mahdollisuus inspiroitua ja yllättyä, Saarinen kertoo.
Oleellista on, että oppija pystyy tekemään omaan elämäntilanteeseensa sopivia valintoja. Jos energiaa on parin podcastin kuuntelemiseen, ei tule vahingossa valinneeksi kymmenien opintopisteiden kokonaisuutta.
– Korkeakoulukin hyötyy laadukkaasta valinnasta siten, että opinnot viedään loppuun asti, Puukari sanoo.
Oppijoiden näkökulma huomioidaan joka käänteessä
Digivisio hyödyntää haastatteluista kertyvää tietoa Opin.fi-palvelun kehityksen joka askeleella. Korkeakoulut nojaavat siihen esimerkiksi linjatessaan, mitä toimintoja palvelussa tarjotaan kirjautuneelle käyttäjälle.
– Oppijaymmärrys kantaa ihan varhaisesta ideasta todella tarkan tason suunnitteluun, Kemppainen kertoo.
Vuoden 2024 lopulla ensimmäiset korkeakoulut ottavat käyttöön Opin.fi-palvelun beta-version. Silloin tarvitaan oppijaymmärrystä taas uusista asioista, ja haastattelujen tekeminen jatkuukin tulevaisuudessa. Kemppaisen mukaan oppijalähtöisyys on Digivision myötä noussut entistä vahvemmin korkeakoulujen toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi.
– Korkeakoulut ovat olleet todella kiinnostuneita kuulemaan tästä.