Uutinen 
Digivisio 2030 -hankkeen kompassina on yhteinen tavoiteskenaario, jossa korkeakoulut ovat määritelleet millainen oppimisen maailma vuoteen 2030 mennessä halutaan luoda. Skenaariotyön ensimmäiset askelmerkit suunniteltiin korkeakoulujen yhteistyöstössä vuosien 2020–2021 aikana. Ensimmäisten toteutusvuosien jälkeen on ollut hyvä hetki arvioida skenaariotyön onnistumista ensimmäisellä etapilla. Ja sitä, miten matka tästä jatkuu.
Yhteiskunnalliset muutosvoimat määrittelevät hankkeen askelmerkit
Tavoiteskenaario ei ole syntynyt puhtaasta yhteistyön tarpeesta, vaan se rakentuu vastaamaan yhteisesti tunnistettuja yhteiskunnallisia muutosvoimia. Esimerkiksi oppimisen digitalisoitumisen ja yksilökeskeisyyden sijaan ehkä yksilöllisten opintopolkujen tarve kasvu ohjaavat käsitystä siitä, mihin suuntaan suomalaisen korkeakoulutuksen tulisi kehittyä. Tavoitteet ovat syystäkin korkealla: jatkuvan oppimisen ja osaamisen kasvattamisen halutaan olevan vuonna 2030 luonteva osa jokaisen elämää.
Yhteisen tavoitteen ansiosta voimme luoda jaetun näkemyksen tulevaisuuden toimintaympäristöstä, ja siitä miten Digivision tavoitteet siinä toteutuvat. Päämäärien asettaminen antaa korkeakouluille mahdollisuuden suunnitella miten hankkeen tarjoamat mahdollisuudet kussakin paikassa halutaan hyödyntää ja millä aikatauluilla.
“Punainen lanka on, että kaikki asiat ovat tavoiteskenaariossa ja jatkamme työtä sen suuntaisesti. Ensimmäisen välietappi on saavutettu ja nyt on hyvä hetki punoa suunnitelmaa siitä, miten jatkotoimenpiteet tästä eteenpäin rakentuvat.” hankepäällikkö Sakari Heikkilä summaa.
Skenaariota eletään todeksi korkeakoulujen yhteistyöllä
Jos ensimmäisellä tavoiteskenaariokierroksella liikkeelle lähdettiin puhtaalta pöydältä, niin tällä päivityskierroksella tekeminen saa tarkemman suunnan. Tähän asti määritellyt askelmerkit ovat pitäneet ja hankkeen edetessä skenaario- ja suunnittelutyö saa konkreettisia toteutuksia.
Opin.fi-digipalvelu on nyt valmistelussa ja pian testattavissa korkeakouluissa.
”Kun Opin.fi avautuu, saamme arvokasta dataa oppijoista ja alustan käytöstä, joka ohjaa luonnollisesti myös kehitystyötämme”, Sakari Heikkilä intoilee.
Vuosina 2025–eteenpäin keskitytään datan hyödyntämiseen palvelun kehityksessä sekä korkeakoulujen sopimuspohjaiseen yhteistyöhön. Teemat lukittiin marraskuun yleiskokouksessa, ja suunnitelmat siirretään seuraavaksi road mapille. Silmien auki pitäminen maailman muutoksille varmistaa sen, että korkeakoulut voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin tehokkaasti.
Entä mihin suunta tästä jatkuu?
“Tähän saakka ollaan pistetty kansallista tasoa kuntoon, ja siinäkin on vielä kosolti työtä tehtävänä. Mutta pikkuhiljaa aletaan myös katselemaan, miten hanke voisi tukea korkeakouluja kansainvälistymisessä ja esimerkiksi tukea yhteentoimivuuden edistämisessä Euroopan kansainvälisillä korkeakoulukentillä”, Heikkilä maalailee.