Uutinen 
Maailma muuttuu, ja oppijat, oppiminen ja korkeakoulut sen mukana. Tarve erilaisille oppimissisällöille kasvaa jatkuvasti eikä pelkkä tutkintoon tähtäävä tarjonta enää vastaa kysyntään. Mutta miten uudenlaista oppimissisältöä voidaan tarjota ja tuottaa jouhevasti? Digivision 2.0 -pilottikorkeakoulut lähtivät ratkomaan parhaita käytäntöjä digitaalisesti tuetun opintotarjonnan tuottamiseen.
Tavoitteena monipuolinen ja laadukas koulutustarjonta jatkuville oppijoille
Digivisio 2030 -hankkeen keskiössä on jatkuva oppija. Avoin korkeakouluopetus on vastannut eri motiiveilla osaamistaan kehittävien aikuisten odotuksiin jo liki 50 vuotta. Tänä aikana niin oppijoiden kuin yhteiskunnan odotukset ovat muuttuneet.
Siinä missä avoin korkeakouluopetus oli aiemmin pitkälti tutkintojen osiin perustuvia opintojaksoja, nykyään rinnalla tarjotaan myös erilaisia työelämän tarpeisiin soveltuvia, monialaisia osaamiskokonaisuuksia ja avointa oppimista ilmaisilla sisällöillä. Oppijan polku avoimiin korkeakouluopintoihin voi käynnistyä esimerkiksi omaa työtä tukeviin sisältöihin tutustumalla. Jollekin se voi olla podcastin kuuntelua, toiselle vaikkapa oppimista verkkopohjaisille MOOC-kursseilla.
Jatkuvan oppijan näkökulmasta erilaisia digitaalisia opetusmuotoja ja oppimisympäristöjä hyödyntävät opinnot ovat avainasemassa.
– Kun oppimisen mahdollisuuksia halutaan tarjota yhä enenevissä määrin jatkuville oppijoille, korostuu korkeakouluissa myös se, miten näitä digitaalisesti tuettuja opintoja voidaan suunnitella ja tuottaa tehokkaasti, kertoo Digivision digipedagogiikan asiantuntija Satu Hakanurmi työn taustasta.
Työpajoissa tunnistettiin yhteisiä haasteita ja kehitysideoita
Miten digitaalisesti tuettuja opintoja sitten kannattaisi tuottaa, jotta tarjonta olisi oppijoille laadukasta ja prosessi korkeakoululle sujuva?
Tätä kysymystä lähtivät ratkomaan Digivision 2.0 pilottikorkeakoulut eli FiTech-korkeakouluverkosto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lapin korkeakoulukonserni, Turun ammattikorkeakoulu, Savonia ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.
Ensimmäisessä yhteisessä työpajassa tunnistettiin yleisiä haasteita, jotka ovat yhteisiä kaikille korkeakouluille. Näitä ovat esimerkiksi oppijoiden ohjaaminen avoimista sisällöistä opintopisteytettyyn oppimiseen, oppijoiden ohjaus modulaarisessa koulutusympäristössä sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessit. Pääosa kehitysehdotuksista liittyi korkeakoulujen omiin sisäisiin prosesseihin, mutta mukana oli myös ideoita Opin.fi-palvelun kehittämiseen.
Oppijoiden ohjaus avoimista sisällöistä opintopisteytettyyn tarjontaan
Kun oppija kerää opintoja usean eri korkeakoulun tarjonnasta ja etenee oman oppimispolun mukaan, on ohjausta hyvä tarkastella systeemisesti. Etenkin koulutusten kuvailutiedoilla on iso merkitys oppijoiden ohjautumisessa opintojen pariin. Mitä paremmat kuvailutiedot koulutuksella on, sitä vähemmän ohjausta todennäköisesti tarvitaan myöhemmissä vaiheissa. Kuvailutietoihin panostaminen voisi siis ratkoa ohjaukseen liittyviä haasteita.
Oppijoiden ohjaus modulaarisessa koulutusympäristössä
Jatkuvalle oppijalle suunnatut modulaariset ja pinoutuvat opinnot ovat esimerkiksi työelämän osaamistarpeisiin suunnattuja osaamiskokonaisuuksia. Jatkuvat oppijat etenevät modulaarisesti joko samaa teemaa syventäen tai teemoja eri näkökulmista tarkastellen. Koulutustarjonnan sisällöt ovat yksittäisiä paloja, opintojaksoja tai isompia kokonaisuuksia ja oppijaa ohjataan mm. esitietovaatimuksia ja oppimispolun jatkomahdollisuuksia kuvaamalla. Jatkuvan oppijan ohjaukselliset tarpeet siis eroavat tutkintojen opetussuunnitelmien mukaan opiskelevien tarpeista.
Pinoutuvien sisältöjen ja opintojen suunnittelu jatkuville oppijoille on koulutuksen järjestäjien joukkuepeliä. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämishankkeet syöttävät uusinta tutkimustietoa työelämässä jo toimiville. Lisäksi korkeakouluissa erilaiset osaamisen kehittämisen tavat muodostavat polun avoimista sisällöistä pieniin osaamiskokonaisuuksiin. Joidenkin kohdalla polku etenee edelleen kohti kokonaisia tutkintoja.
Opintojen ja avoimien sisältöjen toteutuksia suunnittelevat ja tuottavat eri asiantuntijoiden osaamista yhdistävät tiimit. Tarvitaan oppimismuotoilun osaamista, työelämän tarpeiden ja käytänteiden tuntemista eri aloilla, erilaisten opetusmuotojen suunnitteluosaamista ja jatkuvien oppijoiden ohjaamisen taitoja. Työpajassa nousi esiin, että opettajat voisivat erikoistua jatkuvien oppijoiden monimuoto-opetukseen mahdollistaen mm. ohjaus ja tukipalvelut iltaisin ja viikonloppuisin.
Oppijoiden aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Jo hankitun osaamisen tunnistaminen on haaste sekä yksilöille että korkeakouluille ja yhteiskunnalle. Korkeakouluilta kaivataan enemmän rohkeutta tunnistaa ja tunnustaa oppijoiden aiemmin hankkimaa osaamista. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt myös vaihtelevat tällä hetkellä eri korkeakouluissa.
Näytöt voisivat olla uusia tapoja osoittaa jatkuvien oppijoiden osaamista. Myös tekoäly tulee tukemaan osaamisen tunnistamista, minkä pohjalta jatkuvien oppijoiden polut pystytään rakentamaan mielekkäiksi ja personoiduiksi.
Kehittämisprojektien lopputuotokset tulevat kaikkien korkeakoulujen käyttöön
Yhteisen työskentelyn lisäksi kukin 2.0 pilottikorkeakoulu on tehnyt valitsemastaan aiheesta omaa kehittämisprojektiaan. Projekteissa on tartuttu työpajoissa esille nousseisiin aiheisiin, joita on käsitelty omissa korkeakouluissa ja pilottikorkeakoulujen kesken.
Pilottikorkeakoulujen kehittämisprojektit esitellään 12.3.2024 Digipedagogiikka joukkuepelinä -tapahtumassa Keilaniemessä. Esillä on mm. seuraavia aiheita:
- Työelämälähtöisen kurssin kehittäminen: mitä huomioitava?
- Mikro-oppimisen ja piensuoritusten käytännön kokeilun tuloksia
- TKI-hankkeista informaaleja laadukkaita koulutussisältöjä -ohjeistus
- Nonstop-kurssien pedagogisen ja hallinnollisen tukiprosessin kuvaaminen ja kehittäminen
- Informaalien sisätöjen ohjeistot
- Kehityskohteiden paikantaminen digipedagogiikan laatukriteereiden täyttämiseksi
Lopputuotokset ovat avoimesti kaikkien korkeakoulujen hyödynnettävissä pilotin päättyessä.
Tervetuloa mukaan Digipedagogiikka joukkuepelinä -tapahtumaan kuulemaan lisää kehittämisprojekteista!
Lisätietoja
digivisio@csc.fi